Arbitraasi – mikä se on?

Buffett kertoi Berkshire Hathawayn vuoden 1988 sijoittajakirjeessä, että yhtiö oli tehnyt noin 78 miljoonan dollarin arbitraasivoitot sijoituksilla, joiden arvo oli 147 miljoonaa dollaria. Eli tuottoprosentiksi tulee rapsakat +53 prosenttia. Buffett totesikin, että sekä dollarimääräinen että pääomantuottoprosentti oli epätavallisen suuri.

Mutta mikä on arbitraasi?

Jatka lukemista ”Arbitraasi – mikä se on?”

Hitaasti hyvä tulee, vaiko kerralla miljonääriksi?

Kirjoituksessa pohditaan sitä, miksi ihmiset välttelevät hitaasti ja lähes varmasti tuottoa tuovia tilanteita, mutta hullaantuvat pikaisia miljoonavoittoja tarjoavista tilanteista. Silloin ei haittaa, vaikka rahat häviäisi periaatteessa 100-varmasti.

Kumman sinä valitsisit seuraavista vaihtoehdoista?

  1. a) varma 100 euroa
  2. b) 80 prosentin todennäköisyydellä 135 euroa

Jatka lukemista ”Hitaasti hyvä tulee, vaiko kerralla miljonääriksi?”

Ilmaisen hinta

Kirjoituksessa pohditaan sitä, miksi mikromaksaminen ei ole lyönyt läpi tai miksi ilmainen kiehtoo ihmisiä. Miten käy, kun tuotteen hinta lasketaan 1 sentistä ilmaiseksi.

Moni on seurannut sivusta huvittuneena, kun ämpäreitä on jaettu ilmaiseksi ties minkä markkinointitempauksen nimissä. Ilmaisen perässä on ollut niin paljon ihmisiä, että jonojakin on syntynyt.

Jatka lukemista ”Ilmaisen hinta”

Valintavaihtoehtojen paradoksi

Tässä kirjoituksessa tutustutaan tilanteeseen, missä tuotteiden valintavaihtoehtojen kasvu lisää kuluttajan kokemaa ”tuskaa”. Hän kyllä voi ostaa juuri itselleen sopivan tuotteen, joka on aikaisempaa parempi, mutta silti hän voi olla pettynyt tilanteeseen. Hänestä voi jopa tuntua siltä, että ennen oli paremmin, kun oli huonommin.

Rantakelit ovat olleet tänä kesänä mitä parhaimpia. Dan Ariely, jonka tutkimuksista kirjoitin parisen viikkoa sitten (Päätöksenteon johdattelua hintojen avulla), kuvasi tähän liittyen seuraavanlaista tilannetta.

Jatka lukemista ”Valintavaihtoehtojen paradoksi”

Päätöksenteon johdattelua hintojen avulla

Tässä kirjoituksessa pohditaan tuotteiden ja palveluiden sellaista hinnoittelua, joiden tarkoitus on pelkästään ohjata päätöksentekoa. Se, että harva ostaa juuri tätä tuotetta ei haittaa, sillä sen avulla on tarkoitus myydä toista (myyjälle) parempaa tuotetta. Lisäksi tutustutaan rahan arvon hahmottamisen vaikeuteen.

Kirjoituksessa ”Ohjaako joku päätöksentekoasi?” kirjoitin Dan Ariely:n tutkimuksista. Dan on (http://danariely.com/) on käyttäytymistaloustieteen (behavioural economist) professori Duke:n yliopistossa, jonka luentoja on (tai ainakin on ollut) tarjolla verkossakin.

Jatka lukemista ”Päätöksenteon johdattelua hintojen avulla”

Markkinoilla rytisee – sijoituspäiväkirjaan merkintöjä

Laskumarkkinatilanteissa sijoittajan mieliin iskostuu pelko. Pelko siitä, että säästöt ja hyvät voitot sulavat pienessä hetkessä. Sijoituspäiväkirjan avulla voi kirjata omat tuntemukset ylös, joka antaa arvokasta tietoa sijoittajasta itsestään. Tätä voi sitten hyödyntää myöhemmin, kun markkinoilla rytisee ja paukkuu seuraavan kerran.

USA:n osakemarkkinat (SP500 indeksi) ovat laskeneet parissa viikossa noin -7,3 prosenttia ja laskuvauhti tuntuu kiihtyvän. Lasku on tarttunut myös kaikkiin pörsseihin ja Japanin pörssi laski noin -5 prosenttia 6.2.2018.

Lehtien otsikot huutavat paniikkia ja verilöylyä.

Jatka lukemista ”Markkinoilla rytisee – sijoituspäiväkirjaan merkintöjä”

Ohjaako joku päätöksentekoasi?

Kirjoituksessa pohditaan päätöksenteon oletusvalintoja. Esimerkkinä on Hollannin ja Belgian elinluovutustestamenttien osallistumisaste ja niiden isot erot. Toisessa oli lähes 100 prosenttinen ja toisessa vain 30 prosenttinen osallistumisaste.

Ihmisten laiskuus ja valintojen monimutkaisuus johtaa siihen, että valitaan se vaihtoehto, missä ei tarvitse tehdä mitään. Näin päätöksenteko luovutetaan tosiasiassa jollekin kolmannelle osapuolelle, jolla on vahvasti ns. oma lehmä ojassa.

Jatka lukemista ”Ohjaako joku päätöksentekoasi?”