Ilmaisen hinta

Kirjoituksessa pohditaan sitä, miksi mikromaksaminen ei ole lyönyt läpi tai miksi ilmainen kiehtoo ihmisiä. Miten käy, kun tuotteen hinta lasketaan 1 sentistä ilmaiseksi.

Moni on seurannut sivusta huvittuneena, kun ämpäreitä on jaettu ilmaiseksi ties minkä markkinointitempauksen nimissä. Ilmaisen perässä on ollut niin paljon ihmisiä, että jonojakin on syntynyt.

Jatka lukemista ”Ilmaisen hinta”

Mainokset

Valintavaihtoehtojen paradoksi

Tässä kirjoituksessa tutustutaan tilanteeseen, missä tuotteiden valintavaihtoehtojen kasvu lisää kuluttajan kokemaa ”tuskaa”. Hän kyllä voi ostaa juuri itselleen sopivan tuotteen, joka on aikaisempaa parempi, mutta silti hän voi olla pettynyt tilanteeseen. Hänestä voi jopa tuntua siltä, että ennen oli paremmin, kun oli huonommin.

Rantakelit ovat olleet tänä kesänä mitä parhaimpia. Dan Ariely, jonka tutkimuksista kirjoitin parisen viikkoa sitten (Päätöksenteon johdattelua hintojen avulla), kuvasi tähän liittyen seuraavanlaista tilannetta.

Jatka lukemista ”Valintavaihtoehtojen paradoksi”

Päätöksenteon johdattelua hintojen avulla

Tässä kirjoituksessa pohditaan tuotteiden ja palveluiden sellaista hinnoittelua, joiden tarkoitus on pelkästään ohjata päätöksentekoa. Se, että harva ostaa juuri tätä tuotetta ei haittaa, sillä sen avulla on tarkoitus myydä toista (myyjälle) parempaa tuotetta. Lisäksi tutustutaan rahan arvon hahmottamisen vaikeuteen.

Kirjoituksessa ”Ohjaako joku päätöksentekoasi?” kirjoitin Dan Ariely:n tutkimuksista. Dan on (http://danariely.com/) on käyttäytymistaloustieteen (behavioural economist) professori Duke:n yliopistossa, jonka luentoja on (tai ainakin on ollut) tarjolla verkossakin.

Jatka lukemista ”Päätöksenteon johdattelua hintojen avulla”

Markkinoilla rytisee – sijoituspäiväkirjaan merkintöjä

Laskumarkkinatilanteissa sijoittajan mieliin iskostuu pelko. Pelko siitä, että säästöt ja hyvät voitot sulavat pienessä hetkessä. Sijoituspäiväkirjan avulla voi kirjata omat tuntemukset ylös, joka antaa arvokasta tietoa sijoittajasta itsestään. Tätä voi sitten hyödyntää myöhemmin, kun markkinoilla rytisee ja paukkuu seuraavan kerran.

USA:n osakemarkkinat (SP500 indeksi) ovat laskeneet parissa viikossa noin -7,3 prosenttia ja laskuvauhti tuntuu kiihtyvän. Lasku on tarttunut myös kaikkiin pörsseihin ja Japanin pörssi laski noin -5 prosenttia 6.2.2018.

Lehtien otsikot huutavat paniikkia ja verilöylyä.

Jatka lukemista ”Markkinoilla rytisee – sijoituspäiväkirjaan merkintöjä”

Ohjaako joku päätöksentekoasi?

Kirjoituksessa pohditaan päätöksenteon oletusvalintoja. Esimerkkinä on Hollannin ja Belgian elinluovutustestamenttien osallistumisaste ja niiden isot erot. Toisessa oli lähes 100 prosenttinen ja toisessa vain 30 prosenttinen osallistumisaste.

Ihmisten laiskuus ja valintojen monimutkaisuus johtaa siihen, että valitaan se vaihtoehto, missä ei tarvitse tehdä mitään. Näin päätöksenteko luovutetaan tosiasiassa jollekin kolmannelle osapuolelle, jolla on vahvasti ns. oma lehmä ojassa.

Jatka lukemista ”Ohjaako joku päätöksentekoasi?”

Markkinariski

Riski jakautuu yrityskohtaiseen ja markkinariskiin, josta hajauttamalla voidaan yrityskohtaista riskiä pienentää. Noin 15 – 20 osakkeen salkussa hajautuksen hyöty alkaa olemaan jo varsin hyvä, eikä yhden uuden osakkeen lisäys enää pienennä merkittävästi yrityskohtaista riskiä.

Edellisessä kirjoituksessa CAPM – mikä se on? tutustuttiin CAPM-malliin ja kirjoituksessa todettiin mm. ”riski ja tuotto-odotus kulkevat käsi kädessä” ja ”tuotto-odotus määräytyy riskittömästä tuotosta ja tuottopreemiosta”.

Jatka lukemista ”Markkinariski”

CAPM – mikä se on?

Kirjoituksessa käy ilmi, että CAPM on malli, joka kuvaa sijoituskohteen tuotto-odotuksen ja riskin suhdetta. CAPM-mallin kaava toki esitellään, mutta siihen ei sen kummemmin pureuduta. Tärkeää on ymmärtää siitä se, että tuottovaatimus koostuu riskittömästä tuotosta ja riskipreemiosta.

Suurempaa tuottoa havittelevan sijoittajan on sidettävä suurempaa riskiä.

Jatka lukemista ”CAPM – mikä se on?”