Inflaatio ja korko

On sanomattakin selvää, että koronapandemia on vaikuttanut elämäämme monin eri tavoin. Globaali talous ei ole sekään säästynyt tältä maailmaa runtelevalta virukselta, jota pidetään samalla yhtenä modernin ajan suurimmista pandemioista.

Vuoden 2020 aikana koronapandemia laski inflaatiolukuja entisestään. Itse asiassa ongelmana ei ole ollut niinkään inflaation hallitsematon nousu vaan sen olemattomuus, jonka kanssa maailman keskuspankit ovat joutuneet painimaan jo vuosikausien ajan – korona on siis toisin sanoen ollut vain yksi tekijä muiden joukossa.

Ohjauskorot ovat painuneet esimerkiksi Euroopassa miinuksen puolelle. Yhteiskunnassa odotetaan jo hullun lailla, kuinka rokotukset etenevät ja että elämä palautuisi pian normaaliin arkeen. Klassinen inflaation asema alkaakin näin olla valmis; kun kysyntää aletaan kasvattaa, myös hinnat nousevat.

Sitä, kuinka paljon korot todella nousevat inflaation myötä, voidaan vain arvailla, mutta näyttäisi siltä, että huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti rapakon toiselle puolelle ja Yhdysvaltojen markkinoihin, joiden kautta inflaatio tulee mitä todennäköisimmin vaikuttamaan myös globaaleihin markkinoihin.

Mitä inflaatio tarkoittaa ja mistä se johtuu?

Aivan ensimmäisenä on hyvä kerrata, mitä inflaatio tarkoittaa. Inflaatiolla tarkoitetaan tuotteiden ja palveluiden hintojen nousua ajan kuluessa. Inflaatiota mitataan vuotuisina prosentteina. Tällä kaavalla, mitä suurempi inflaatio on, sitä vähemmän voit tulevaisuudessa ostaa samalla määrällä rahaa kuin tänä päivänä. Esimerkiksi, jos Euroopan keskuspankki pyrkii ylläpitämään inflaatiota 2 prosentissa, näin 1 euro vastaa vuoden päästä (teoreettisesti) 1,02 euroa, eli et saa enää samalla määrällä rahaa saman verran tuotetta.

Inflaatio ei johdu yhdestä ja ainoasta tekijästä. Yhtenä pätevänä teoriana kuitenkin pidetään sitä, että kysynnän kasvaessa liian nopeasti myös hinnat nousevat. Toisena merkittävänä syynä pidetään taas yritysten tarvetta nostaa hintojaan, koska erilaiset kulut, kuten verot ja työntekijöiden palkkataso, kasvavat. Näin ollen, jotta liiketoiminnan kannattavuus säilyy, myös hintoja on nostettava.

Miten inflaation ja koron nousu vaikuttavat suomalaiseen kuluttajaan?

Inflaatio vaikuttaa luonnollisesti myös suomalaisen kuluttajan elämään. Yksi hyvä esimerkki tästä ovat indeksikorotukset, joiden muutokset heijastuvat suoraan yhteiskunnallisiin tukiin, kuten eläkkeisiin, työttömyysajan tukiin ja lapsilisiin. Näin inflaatio iskee juuri sinne, missä rahaa ei muutenkaan usein ole ylimääräistä, jolloin esimerkiksi eläkeläisten, työttömien ja yksinhuoltajien tulotaso laskee, mutta samalla nousevat hinnat ja niiden mukana myös elinkustannukset.

Vaikka ajatus siitä, että sama määrä rahaa ei enää riitäkään seuraavana vuonna, kuulostaa ikävältä, samalla ei kannata unohtaa, että inflaation noustessa myös keskimääräiset palkat nousevat. Inflaatio on siis toisin sanoen merkki talouden kasvusta.

Jos inflaatio on odotettua ja kontrolloitua, tällä ei pitäisi olla suuria vaikutuksia suomalaisen kuluttajan arkeen. Ongelmia syntyy kuitenkin silloin, jos talous alkaa kasvaa liian nopeasti. Liian nopeasta kasvusta voi seurata hyperinflaatiota, joka voi pahimmassa tapauksessa kaataa koko valtion talouden. Toisaalta myöskään paikoillaan junnaaminen tai inflaation kutistuminen eli deflaatio eivät tee taloudelle hyvää. Suomalaisen kuluttajan ja kaikkien muidenkin kannalta olisi siis parasta, että tässä – kuten missä tahansa muussakin – löydettäisiin aina se kultainen keskitie.

Inflaation vaikutus säästöihin

Inflaation vaikutukset talouteen eivät ole yksiselitteiset. Näin ollen, esimerkiksi silloin, jos inflaatio on odotettua, sitä on mahdollista kontrolloida hallitusti keskuspankkien toimesta. Inflaatiosta syntyy ongelma vasta silloin, kun se on odottamatonta. Tällöin esimerkiksi velkojat alkavat kärsimään tappioita, epävarma taloudellinen tilanne estää sijoittajia investoimasta yrityksiin ja palkansaajan ostovoima alkaa laskea.

Koska inflaatio laskee rahan arvoa, myös eläminen kallistuu, jos palkat eivät seuraa inflaatiota. Tällöin lainaaminen lisääntyy, koska sama määrä rahaa ei enää riitä kattamaan samoja asioita kuin samaan aikaan edellisinä vuosina. Tämä puolestaan heijastuu negatiivisesti säästämiseen, koska inflaatio laskee myös säästöjen rahallista arvoa.

Globaalien markkinoiden laskuihin ja nousuihin pystyy tavallinenkin kansalainen valmistautumaan. Jos edessä näyttäisi vallitsevan pitkäaikainen inflaatio, ei näissä tapauksissa yleensä rahojen tallettaminen erilaisille talletus- ja säästötileille ole taloudellisessa mielessä kovin järkevää. Tällöin inflaatio nimittäin nakertaa erityisesti pitkäaikaisten säästöjen arvoa, jolloin kannattaa aina pohtia tarkkaan, minne rahansa inflaation aikana sijoittaa.

Korkotason vaikutus kuluttajalainoihin

Korkotaso vaikuttaa suoraan vallitseviin lainamarkkinoihin, sillä korkeampi korkotaso nostaa luonnollisesti myös lainan hintalappua. Euroopan Keskuspankki pyrkii kuitenkin vaikuttamaan tähän positiivisesti vakauttamalla hintatasoa, tukemalla talouden kasvua sekä edistämään työllisyysastetta. Näin esimerkiksi silloin, jos korot alkavat laskea, kulutus puolestaan nousee, jolloin myös talous lähtee uuteen nousuun.

Inflaation aikana on hyvinkin mahdollista, että lainanvälittäjät joutuvat nostamaan lainojensa korkoja tai alkavat vastaavasti myöntämään muuttuvalla korolla varustettuja lainoja, mikä ei tietysti kuluttajan näkökulmasta ole kovinkaan järkevä vaihtoehto. Näin ei kuitenkaan aina käy inflaation tapauksessa, sillä mikäli inflaatio on keskuspankkien kontrolloimaa maltillista nousua, myös lainojen korot pysyvät maltillisina.

Tietysti tälläkin kolikolla on toinen puolensa. Liian matalat korot voivat nimittäin jopa lisätä kuluttajien ylivelkaantumista, koska tällöin edulliset lainat houkuttelevat hakemaan liian suuria ja jopa turhia lainoja. Yllättäen sitten, kun korkotaso alkaa taas nousta, ei maksukyky enää riitäkään lainan lyhentämiseen. Tässäkin mielessä kuluttajan kannattaa pysyä tarkkana ja seurata korkotason nousua (tai laskua) maltillisesti. Yleensä muutokset ovat onneksi sen verran pieniä, ettei niillä ole käytännössä suurta merkitystä lainojen korkoon.

Jätä kommentti