Arvonmääritys ja IFRS 16:n vaikutus

IFRS 16-standardi tuo arvonmäärittäjälle päänvaivaa. Standardin myötä yrityksen velkaisuus nousee, mikä puolestaan alentaa diskonttotekijää (WACC). Samalla standardi kasvattaa vapaata rahavirtaa, joten yritysarvo (EV) kasvaa näiden tekijöiden johdosta. Arvonmäärityksessä joudutaankin huomioimaan lähitulevaisuuden vuokravastuiden lisäksi myös tulevaisuuden vuokravastuut, jotka arvonmäärittäjä joutuu itse arvioimaan.

IFRS 16-standardi tuli voimaan vuoden 2019 alusta ja sen myötä vuokra- ja leasingvastuut kirjattiin velkoina taseeseen nostaen yhtiön velkaisuutta. Tämä vaikutti myös tuloslaskelmaan nostaen useilla yrityksillä käyttökatetta tai joskus jopa liiketulosta sekä rahavirtalaskelmaan nostaen vapaata rahavirtaa.

Jatka lukemista ”Arvonmääritys ja IFRS 16:n vaikutus”

Käänteinen arvonmääritys yritysanalyyseihin

Kesän 2019 aikana lisään Talousmentor-yritysanalyyseihin käänteisen arvonmäärityksen osion. Tätä kirjoitettaessa arvonmääritys on tehty 7 yhtiölle.

Käänteisessä arvonmäärityksessä ei sinänsä lasketa yhtiölle tai osakkeelle arvoa, vaan pyritään selvittämään yhtiön tulevien vuosien tuloskunto, joka vastaisi nykyistä osakkeen hintaa.

Jatka lukemista ”Käänteinen arvonmääritys yritysanalyyseihin”

Arvonmäärityksen sudenkuoppia

Arvonmäärityksestä tulee helposti varsin monimutkaista, kun erilaisia laskennan parametreja pitää ylläpitää ja tehdä arvioita niidenkin kehityksestä. Lopputuloksena voi syntyä valtava Excel-taulukko, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja laskelman tekijä saa juuri sellaisen lopputuloksen kuin hän haluaa tai tarvitsee.

Tässä kirjoituksessa katsotaan muutamia oleellisia sudenkuoppia, joihin laskennassa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Nämä oikeastaan valkenivat itsellenikin vasta tätä kirjoitussarjaa kirjoittaessa.

Jatka lukemista ”Arvonmäärityksen sudenkuoppia”

Käänteinen arvonmääritys

Kirjoituksessa tutustutaan käänteiseen arvonmääritykseen sekä lisäarvon käsitteeseen. Case-yrityksenä on Olvi.

Tämä kirjoitus jatkaa arvonmääritysten sarjaa, missä aiemmin määriteltiin Sammolle arvoa osinkojen avulla ja Grahamin PE-menetelmällä sekä Elisalle vapaiden rahavirtojen (FCF) perusteella. Nyt vuorossa on käänteinen arvonmääritys ja esimerkkiyhtiönä on Olvi.

Jatka lukemista ”Käänteinen arvonmääritys”

Osakkeen arvonmääritys vapaiden rahavirtojen avulla

Sijoituksen arvon voi sanoa olevan tulevien rahavirtojen nykyarvo. Kirjoituksessa tutustutaan vapaan rahavirran (free cashflow) mukaiseen arvonmääritykseen sekä WACC-diskonttaustekijään. Kirjoituksessa lasketaan arvo Elisalle.

Tämä kirjoitus jatkaa arvonmääritysten sarjaa, missä aiemmin määriteltiin Sammolle arvoa osinkojen avulla ja Grahamin PE-menetelmällä. Nyt vuorossa on arvonmääritys vapaiden rahavirtojen (FCF) perusteella, mutta tällä kertaa esimerkkinä on Elisa Oyj.

Jatka lukemista ”Osakkeen arvonmääritys vapaiden rahavirtojen avulla”

Arvonmääritys: Grahamin PE-malli

Muutama viikko sitten laskettiin Sammolle arvoa osinkojen avulla. Idea siinä oli se, että arvon sanotaan olevan tulevien osinkojen diskontattu nykyarvo. Tässä kirjoituksessa tutustutaan Grahamin PE-malliin, joka on varsin suoraviivainen – ja siten myös varsin karkea tapa laskea arvoa.

Jatka lukemista ”Arvonmääritys: Grahamin PE-malli”

Osakkeen arvonmääritys osinkojen avulla: Case Sampo Oyj

Osakkeen arvon sanotaan olevan tulevien osinkojen diskontattu nykyarvo. Tässä kirjoituksessa kartoitetaan Sampo Oyj:n arvoa tulevien vuosien ennustettujen osinkojen perusteella. Kirjoituksessa käydään läpi myös arvonmäärityksen pääpiirteet sekä matemaattiset kaavat.

Tämä kirjoitus pohjautuu reilu kaksi vuotta sitten kirjoitettuun kirjoitukseen Arvonmääritys tutuksi. Tuolloin saatiin Sammon karkeaksi arvoksi 30,77 – 37,63 euroa riippuen käytetyistä muuttujista.

Jatka lukemista ”Osakkeen arvonmääritys osinkojen avulla: Case Sampo Oyj”