Aflac Inc

Viimeksi päivitetty 4.8.2017

Kolme veljestä John, Paul ja Bill Amos perustivat vuonna 1955 vakuutusyhtiön antamaan taloudellista turvaa sairauksia ja tapaturmia vastaan. Aluksi yrityksen nimi oli American Family Life Insurance Company of Columbus, mutta vuonna 1964 nimi muuttui muotoon American Family Life Assurance Company of Columbus, josta muotoutui yhtiön nykyinen nimi, Aflac, vuonna 1989.


Aflac-logo

Talousmentor-yritysanalyysi ⇒
Yrityksen sijoittajasivut
Yahoo Finance


Aflac laajeni Japaniin vuonna 1974, missä yhtiön kasvu on ollut vahvaa ja nykyisin Japanin yksikkö vastaa noin 70 – 80 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Aflac on Japanissa ja Yhdysvalloissa tunnettu Aflac-ankasta, joka esiintyi ensimmäisen kerran yhtiön mainoskampanjassa vuonna 2000.

Yhtiön toimitusjohtajana toimii Daniel Amos (s. 1951), ja hän on perustajakolmikon Paul Amosin poika. Daniel aloitti Aflac:ssa vuonna 1973 myyntitehtävissä, ja toimitusjohtajan toimet hän aloitti jo vuonna 1990.

Aflac (AFL) listautui New York:n pörssiin (NYSE) vuonna 1974. Yksi yhtiön suurimpia omistajia on Norges Bank Investment Management (NBIM) noin 5,3 prosentin osuudella. NBIM on Norjan keskuspankin erillinen yhtiö, joka hallinnoi mm. Norjan eläkevaroja kuin myös keskuspankin valuuttavarantoa. Myös Nordealla on noin 1,4 prosentin osuus Aflac:sta.

Toimintaympäristö

Japanin ikääntyvä väestö asettaa kestävyyspaineita Japanin terveydenhuollolle, jonka seurauksena terveydenhuollon kustannuksia on siirretty suoraan kansalaisten harteille. Tämä on nostanut japanilaisten kiinnostusta vapaaehtoisia sairaus- ja henkivakuutustuotteita kohtaan. Aflac onkin yksi Japanin suurimmista henkivakuutusyhtiöistä.

Japanin finanssisektorin sääntelyn takia yhtiö voi kotiuttaa voitoistaan vain sellaisen määrän, joka ei uhkaa Aflac:n Japanin-yksikön maksuvalmiutta. Yhtiö toteaa kuitenkin, että tällaiset raja-arvot eivät ole uhattuina. Myös Yhdysvalloissa on vastaavanlaisia viranomaissääntelyjä niin, että varoja ei voi siirtää osavaltiosta toiseen (esimerkiksi tytäryhtiöltä emoyhtiölle), mikäli yrityksen maksuvalmius on uhattuna. Myös finanssikriisin jälkeen kiristyneet säännökset (Dodd-Frank Act ja Vocker Rule) vaikuttavat Aflac:n toimintaan.

Aflac:n päämarkkina on Japani, joten jeni-dollari valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa yhtiön raportoimiin talouslukuihin. Siksi sijoittajan tulee seurata myös jenimääräisiä Japani-sektorin lukuja.

Sijoittajan tulee myös huomioida se, että Japani on maanjäristysherkkää aluetta, joten vakuutusyhtiön tilanne voi muuttua siellä varsin nopeasti painajaiseksi. Vaikka todennäköisesti vakuutusehdoissa on ehtoja maanjäristysten varalle, niin markkinat voivat järkkyä pahasti niin, että vakuutustuotteet eivät kuulu väestön ensisijaisiin hankintoihin.

Vakuutusyhtiön toiminnan luonteeseen kuuluu se, että yhtiö saa vakuutusmaksuina rahaa sisään, ja maksaa sitten vahingon sattuessa vakuutuskorvauksina rahaa ulos. Mikäli vakuutusmatemaattiset laskelmat ovat kohdallaan, niin vakuutusyhtiö pystyy ottamaan noin 10 – 20 prosentin voiton sisään maksettavasta summasta. Lisäksi yhtiö saa ”ilmaista” rahaa sijoitettavakseen, sillä vahingon sattumiseen voi mennä vuosia taikka vuosikymmeniä. Tätä voi kuvitella vaikka niin, että jos kaverisi antaa 100 euroa ja pyytää joskus tulevaisuudessa 85 euroa takaisin (nykyrahassa). Näin voisit sijoittaa 85 euroa sopivan turvalliseen korkotuotteeseen ja 15 euroa vaikka osakemarkkinoille.

Nykyään Aflac:lla on yli 50 miljoonaa asiakasta, mikä edellisen esimerkin mukaisesti tarkoittaa sitä, että business toimii varsin hyvin. Mutta nykyisten alenevien korkojen aikakaudella, yhtiön voi olla vaikea löytää vähäriskisiä mutta tuottoisia korkosijoituksia. Pahimmillaan korko voi olla negatiivinen, ja kun yhtiöllä on noin 100 miljardin dollarin sijoitusomaisuus sijoitettavanaan, niin tilanne ei olekaan niin helppo. Tämä asettaa myös paineita sille, että vakuutusmatemaattiset laskelmat ja parametrit ovat oikein asetettuja.

Aflac:lla on myös sijoituksia Suomeen noin 246 miljoonan dollarin edestä, mistä Nordean lainapapereihin noin 70 miljoonaa (Suomen osuus) ja UPM:n lainapapereihin noin 188 miljoonaa dollaria.

Lue myös Aflacin Talousmentor-yritysanalyysi ⇒

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Mainokset