DNB

Viimeksi päivitetty 12.7.2018

DNB on Norjan suurin pankki ja yksi Pohjoismaiden suurimmista pankeista. Yhtiö toimii pääasiassa Norjassa ja sillä on noin 2,1 miljoonaa kuluttaja-asiakasta ja noin 0,2 miljoonaa yritysasiakasta. Yhtiön markkina-arvo on noin 260 miljardia NOK ja sillä on 9 560 työntekijää.


dnb-logo

Talousmentor-yritysanalyysi ⇒
Yrityksen sijoittajasivut


Norjan talouteen perustuen DNB on myös yksi maailman johtavista rahoituslaitoksista mm. merenkulun, kalastuksen sekä offshore alueilla.

DNB:n juuret ulottuvat vuoteen 1822, jolloin Christiania Sparebank perustettiin. Lukuisten fuusioiden jälkeen DnB syntyi vuonna 1990, jolloin Bergen Bank ja Den Norske Creditbank yhdistyivät. Vuonna 2003 DnB fuusioitui Gjensidige NOR -konsernin kanssa. Nykyinen nimi DNB otettiin käyttöön vuonna 2011. (https://en.wikipedia.org/wiki/DNB_ASA)

Yhtiön toimitusjohtajana toimii Rune Bjerke (s. 1960) ja hän aloitti toimessaan vuonna 2007. Rune on toiminut mm. Storebrandin, Statoilin sekä Norwegian Financial Services Association:n hallituksissa. Lisäksi hän on Labor Party -puolueen jäsen.

Osake ja omistajat

DNB listatui Oslon pörssiin 17.8.1992 ja osakkeen tunnus on ”dnb”. Osakkeen päivävaihto on noin 2 – 3 miljoonaa kappaletta eli se on riittävän likvidi piensijoittajan tarpeisiin.

Yhtiön suurin omistaja on Norjan valtio (”Ministry of Trade, Industry and Fisheries”) noin 34,3 prosentin omistusosuudella. Toinen ison omistusosuuden (6,0 %) omaava on Folketrygdfondet, joka on Norjan eläkerahaston hoitaja.

Norjan talous

DNB:n toimintaan vaikuttaa osaltaan Norjan talouden kehitys.

Norjan BKT on noussut vuoden 2016 pohjilta (kasvua +1,0 %) nykyiselle noin +2,0 prosentin kasvuun (ennuste vuodelle 2018). Talouden odotetaan kehittyvän positiivisesti öljyinvestointien piristymisen ja kulutuksen kasvun seurauksena.

Myös Norjan työttömyys on kääntynyt laskuun kesän 2016 jälkeen.

Asuntomarkkinoiden hintakehitys kääntyi laskuun maaliskuun 2017 huipun jälkeen. Vuotuinen hintakehitys on nyt (03/2018) -2,2 prosenttia ja Oslossa -6,6 prosenttia. DNB toteaa kuitenkin, että aivan viime kuukausien aikana on tullut hentoja merkkejä asuntomarkkinoiden piristymisestä.

Toimintaympäristö

Alhainen korkotaso

Nykyinen nollakorkojen aikakausi on haasteellinen DNB:lle. Yhtiön vuotuisesta liikevaihdosta eli noin 50 – 55 miljardista NOK:sta noin 70 prosenttia syntyy korkotuotoista (netto). Korkomarginaalit ovat alhaisen korkotason aikana paineessa, joten jos korot lähtevät nousuun, niin tämän olettaisi tuovan oman lisän DNB:n tuottoihin.

Digitalisaatio

Monilla pankeilla on menossa useita digitalisaatiohankkeita, joilla varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. Monia manuaalisia työtehtäviä on automatisoitu ja samalla vanhoja IT-järjestelmiä on uudistettu niin, että asiakkaille voidaan tarjota uudenlaisia mobiili- yms. ratkaisuja.

DNB kertoo, että se on käyttänyt digitalisaatiohankkeisiin ennätyssummia viimeisten vuosien aikana ja suuret investoinnit jatkuvat vielä lähitulevaisuudessakin.

Sääntely

Finanssikriisin jälkeen pankkisektorin sääntelyä on kiristetty tuntuvasti niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Kuten Sammon esittelyssä todettiin, niin Sampo kuvasi tätä nykyistä tilannetta ylisääntelyksi, missä erilaisia ohjeistuksia, direktiivejä, lakeja yms. on tuhansia sivuja. Tästä ylisääntelystä aiheutuu myös byrokratian lisääntyminen.

PSD2-direktiivi tuli EU-alueella voimaan tammikuussa 2018. PSD2:n tarkoittaa sitä, että pankkien tulee avata rajapinnat asiakkaiden tilitietoihin ja maksutapahtumiin sekä mahdollistaa maksujen teon. Näin uudet yritykset (”fintech-yritykset”) voivat tarjota asiakkaille uudenlaisia pankkipalveluita ilman, että näillä yrityksillä itsellään olisi varsinaisia tili- tai muita pankkijärjestelmiä.

Riskit

Kuten todettua DNB:n toimintaan vaikuttaa pitkälti Norjan talouden, asuntomarkkinoiden, valuuttakurssien ja yleisen korkotason kehitys. Talouden taantuma voi lisätä luottotappioiden määrää merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2016 DNB kirjasi luottotappioita yhteensä noin 7,4 miljardia NOK, kun vuonna 2017 (jolloin Norjan talous oli jo piristymään päin) luottotappiota kertyi vain 2,4 miljardia NOK.

Myös tietovarkaudet, maksupetokset, IT-järjestelmien häirintä yms. voivat vaikuttaa merkittävästi yhtiön toimintaan ja maineeseen.

Lue myös DNB:n Talousmentor-yritysanalyysi ⇒

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Mainokset