Nokian Renkaat

Viimeksi päivitetty 5.9.2018

Suomalainen Nokian Renkaat valmistaa ja kehittää renkaita henkilö-, paketti- ja kuorma-autoihin. Yhtiö on myös maailman johtava raskaiden erikoisrenkaiden (mm. kaivos-, metsä- ja maatalouskoneet), valmistaja. Konserniin kuuluu myös auton huoltoon ja rengaspalveluihin erikoistunut Vianor. Yhtiöllä on noin 4 700 työntekijää.

Nokian Renkaiden historia ulottuu vuoteen 1898, kun Suomen Gummitehdas Oy perustettiin. Alkuun yhtiö valmisti kalosseja sekä teknisiä kumituotteita teollisuuden tarpeisiin. Vuonna 1934 yhtiö lanseerasi maailman ensimmäisen talvirenkaan ”Kelirengas”.

Yhtiöllä on nykyisin kaksi tehdasta: toinen Nokialla ja toinen Vsevolozhskissa Venäjällä. Lisäksi yhtiö on aloittanut kolmannen tehtaan rakentamisen USA:n Daytoniin ja sen pitäisi olla toiminnassa vuonna 2020.

Suomen Kumitehdas Oy (nimi muuttui 1959), puunjalostaja Nokia Oy ja Suomen kaapelitehdas Oy fuusioituivat Nokia-yhtymäksi vuonna 1967. Nokian purkaessa rönsyjään 1990-luvulla, se irrotti Nokian Renkaat Oyj:n itsenäiseksi yhtiöksi ja listasi sen Helsingin pörssiin vuonna 1995.

Osake ja toimitusjohtaja

Nokian Renkaiden osakkeen pörssitunnus on NRE1V ja osakkeen vaihto on riittävä piensijoittajan tarpeisiin. Nokian Renkaiden suurin omistaja on Bridgestone, joka omistaa noin 14 prosentin osuuden yhtiön osakkeista. Muista isoja omistajia ovat Varma 2,7 prosentin ja Ilmarinen 2,6 prosentin osuuksillaan.

Yhtiön toimitusjohtajana toimii Hille Korhonen (s. 1961), ja hän aloitti tehtävässään kesäkuussa 2017. Ennen toimitusjohtajuutta hän oli toiminut Nokian Renkaiden hallituksessa vuodesta 2006 alkaen. Lisäksi hän oli ollut Alkon toimitusjohtaja vuosina 2013 – 5/2017. Hilleä ennen toimitusjohtajana toimi Aki Lehtoranta, mutta hänen kautensa kesti vain reilun 2 vuotta (10/2014 – 12/2016).

Toimintaympäristö ja riskit

Yhtiö arvioi, että renkaiden myynnin vuotuinen arvo globaalisti on noin 190 miljardia dollaria. Yhtiön osuus tästä on noin parisen miljardia eli 1 prosenttia, joten yhtiö on markkinoihin nähden varsin pieni toimija. Vahvimmin ovat kasvaneet talvirenkaiden ja SUV-renkaiden markkinat, joten kasvumielessä Nokian Renkaat on hyvin asemoitunut.

Henkilöautorenkaiden myyntiin vaikuttaa pitkälti uusien autojen myynti, kuluttajien ostovoiman kehitys sekä luottamus talouteen. Myynti on myös sesonkiluonteista, sillä kesärenkaiden myynti painottuu pääsiäisen tienoille ja vastaavasti talvirenkaiden myynti Q4:lle ensilumen satamisen yhteyteen.

Nokian_Tyres_Test_Center_in_Ivalo_018
Kuva: https://nokiantyres.studio.crasman.fi/bank/public_press_room/testing/winter_tyres/nokian_tyres_testing

Kasvumarkkinoina yhtiö näkee Keski-Euroopan, sillä alue on maailman suurin talvirengasmarkkina. Myös USA on yhtiölle tärkeä kasvumarkkina-alue, missä SUV ja pick-up -autojen myynnin kasvu vauhdittaa rengaskysyntää. Pohjoismaat ja Venäjä sekä muut IVY-maat ovat Nokian Renkaiden perinteisiä markkina-alueita.

Venäjään liittyy myös yhtiön maariski. Mahdolliset talouspakotteet sekä siitä aiheutuva taantuma voi vaikuttaa merkittävästikin Nokian Renkaiden tuloksentekokykyyn alueella. Myös ruplan arvo voi kärsiä, mikä näkyisi euroksi muutetuissa raportointiluvuissa.

Veroriskinä yhtiö mainitsee Suomen verottajan, joka on käynyt pitkää vääntöä Nokian Renkaiden kanssa vuosien 2007 -2011 verotuksesta. Viimeisin käänne kiistassa on se, että hallinto-oikeus totesi, että verottaja on hävinnyt kiistan ja sen tulee palauttaa kaikki kiistan aikana perityt summat (noin 90 M EUR). Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö haki valituslupaa heinäkuussa 2018, joten vääntö jatkuu.

Globaalisti toimivana yrityksenä Nokian Renkaat altistuu valuuttakurssimuutoksille. Keskeisimpiä valuuttoja ovat Venäjän rupla, Ruotsin ja Norjan kruunut sekä USA:n ja Kanadan dollarit.

Lue myös Nokian Renkaiden Talousmentor-yritysanalyysi ⇒

Verokiista lyhyesti

Konserniverokeskus suoritti vuosina 2012–2013 vuosiin 2007–2011 kohdistuvan siirtohinnoittelua koskevan verotarkastuksen, jossa tutkittiin Nokian Renkaat Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden välisten liiketapahtumien markkinaehtoisuutta. Yhtiö maksoi kokonaisuudessaan 89,2 miljoonaa euroa lisäveroa ja veronkorotuksia verovuosilta 2007–2010 perustuen Verohallinnon verotuksen oikaisupäätöksiin ja haki niihin muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen tammikuussa 2017. https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/nokian-renkaat-oyj-hallinto-oikeuden-paatos-vuosien-2007-2010-verokiistassa-myonteinen/

Joulukuu 2013: Verohallinnon oikaisupäätös vuosien 2007-2010 verotuksesta. Maksettavaa yhteensä 100,3 miljoonaa euroa, jonka yhtiö kirjasi vuoden 2013 tilinpäätökseen. Yhtiö valitti päätöksestä.

Huhtikuu 2015: Verotuksen oikaisulautakunta kumosi päätöksen, sillä verohallinto oli laiminlyönyt kuulemisvelvoitteensa. Koska päätökset oli tehty virheellisessä menettelyssä, oikaisulautakunta kumosi päätökset tutkimatta varsinaisesti asian sisältöä. Yhtiö palautti 100,3 miljoonan euron summan Q1/2015 tuloslaskelmaansa.

Joulukuu 2015/tammikuu 2016: verohallinto lähetti uudet vaateet. Nyt summana oli 94,1 miljoonaa euroa (62,8 M EUR lisäveroja ja 31,3 M EUR veronkorotuksia ja korkoja). Yhtiö kirjasi nämä kulut vuoden 2015 tilinpäätökseen ja valitti tuomiosta.

Marraskuu 2016: Verotuksen oikaisulautakunta piti päätöksen ennallaan, mutta alensi veronkorotuksien määrää 26,4 miljoonaan euroon. Eli kokonaissumma pieneni 89,2 miljoonaan euroon. Yhtiö valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Lokakuu 2017: Verohallinto lähestyi yhtiötä uudella 59 miljoonan euron vaateella (39 M EUR lisäveroja ja 20 M EUR veronkorotuksia ja korkoja) liittyen vuoden 2011 verotukseen. Yhtiö kirjasi summan Q3/2017 tulokseen ja valitti päätöksestä.

Toukokuu 2018: Hallinto-oikeus kumosi joulukuun 2015/tammikuun 2016 verohallinnon päätöksen kokonaan. Näin verottajan tulee palauttaa 89,2 miljoonan euron summa. Yhtiö kirjaa summan tuloslaskelmaan, kun päätös on lainvoimainen.

Kesäkuu 2018: Verotuksen oikaisulautakunta hyväksyi lokakuussa 2017 yhtiön tekemän oikaisuvaatimuksen ja palautti yhtiölle 59 miljoonan euron maksut. Yhtiö kirjaa summan tuloslaskelmaan, kun päätös on lainvoimainen.

Heinäkuu 2018: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö haki valituslupaa sekä toukokuun 2018 hallinto-oikeuden että kesäkuun 2018 verotuksen oikaisulautakunnan päätöksiin.

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Mainokset