Nordea Oyj

Viimeksi päivitetty 6.9.2018.

Nordea on Pohjoismaiden suurin ja yksi Euroopan suurimmista pankeista. Yhtiöllä on toimintaa lähes 20 maassa, mutta Pohjoismaat ovat sen päämarkkina-alue. Nordealla on noin 10 miljoonaa henkilöasiakasta ja noin 700 000 yritysasiakasta sekä noin 29 300 työntekijää.

Nordean juuret ylettyvät vuoteen 1820 ja tanskalaiseen Sparekasseniin. Suomessa historia ulottuu Suomen Yhdyspankkiin (s. 1862) ja eli SYP:iin.

Vuonna 1995 Kansallis-Osake-Pankki eli KOP (s. 1889) ja SYP yhdistyivät ja muodostivat Merita-Pankin. Muutama vuosi myöhemmin Merita ja ruotsalainen Nordbanken yhdistyivät muodostaen MeritaNordbankenin, joka aloitti toimintansa 1998. Vuosituhannen vaihteessa konserniin yhdistettiin tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania Bank og Kreditkasse. Näiden fuusioiden jälkeen toimintaa jatkettiin nimellä Nordea vuodesta 2001 alkaen. Nordean nimi tulee sanoista Nordic + ideas. Lisää Nordean historiasta: https://www.nordea.com/fi/tietoa-nordeasta/keita-olemme/nordean-historia/.

Nordea on muuttamassa kotipaikkaansa Ruotsista Suomeen ja tämän on tarkoitus tapahtua 1.10.2018. Tästä syystä olen asettanut Nordean jo suomalaisten yhtiöiden koriin.

Nordean toimitusjohtajana toimii Casper von Koskull (s 1960), joka aloitti tehtävässään vuonna 2015. Tätä ennen toimitusjohtajana toimi 8 vuoden ajan Christian Clausen (2007 – 2015). Casper oli tullut Nordeaan vuonna 2010 ja toimi ennen toimitusjohtajuutta Wholesale Bank:n johtajana. Ennen Nordeaa Casper toimi Goldman Sachs pankin johtajana vuosina 1998 – 2010.

Osake ja omistajat

Nordean osake on listattuna Helsingin (NDA1V), Tukholman (NDA) ja Kööpenhaminan (NDA) pörsseissä. Tukholman pörssissä Nordean vaihto on selvästi muita pörssejä vilkkaampaa.

Suurin osakkeenomistaja on Sampo Oyj, jolla on 21,3 prosentin omistusosuus Nordeasta. Ruotsalaisilla instituutioilla on yhteensä noin 22 prosentin omistusosuus, joka on jakautunut useiden toimijoiden kesken.

Markkina-asema

Yhtiön päämarkkina-alue on Pohjoismaat ja se on kussakin toimintamaassa top 3:ssa markkina-asemalla mitattuna. Oheisessa taulukossa on koottuna tietoa yhtiön asiakasmääristä ja markkina-asemasta eri maissa (Q4/2017).

MARKINA-ASEMA FIN SWE DEN NOR
Henkilöasiakkaita 2,8 M 4,2 M 1,7 M 0,9 M
– markkina-asema #1-2 #2-3 #2 #2
Yritysasiakkaita 243 000 200 000 65 000 70 000
– markkina-asema #1 #2-3 #2-3 #2

Yhtiöllä on norjalaisen DNB:n kanssa vuonna 2017 muodostettu yhteisyritys Luminor, joka toimii Baltiassa. Lisäksi Nordea on tehnyt sopimuksen norjalaisen Gjensidigen kanssa sen pankkitoimintojen ostosta. Kauppahintana on noin 5,5 miljardia NOK eli noin 578 miljoonaa euroa. Kauppa vaatii vielä normaalit viranomaishyväksynnät ja kaupan odotetaan toteutuvan Q1/2019 aikana.

Toimintaympäristö

Alhainen korkotaso

Nykyinen nollakorkojen aikakausi on haasteellinen Nordealle. Yhtiön vuotuisesta liikevaihdosta eli noin 9 – 10 miljardista eurosta noin 50 prosenttia syntyy korkotuotoista (netto). Korkomarginaalit ovat alhaisen korkotason aikana paineessa, joten jos korot lähtevät nousuun, niin tämän olettaisi tuovan oman lisän Nordean tuottoihin.

Digitalisaatio

Monilla pankeilla on menossa useita digitalisaatiohankkeita, joilla varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. Monia manuaalisia työtehtäviä on automatisoitu ja samalla vanhoja IT-järjestelmiä on uudistettu niin, että asiakkaille voidaan tarjota uudenlaisia mobiili- yms. ratkaisuja (mm. uudistettu mobiilipankki, Apple Pay, Samsung Pay, Siirto yms).

Nordea kertoo, että sen digitalisaatiohanke on siirtynyt vuosien 2015 – 2017 käynnistysvaiheesta toimeenpanovaiheeseen. Yhtiö arvioi tämän kestävän vuoteen 2021 saakka.

Toimintojen automaatio tarkoittaa myös henkilöstövähennyksiä ja Nordea aikookin vähentää noin 4000 työtehtävää tulevien 4 vuoden aikana (2018-2021), minkä lisäksi yhtiö aikoo vähentää konsulttien määrää 2000 henkilöllä.

Sääntely

Finanssikriisin jälkeen pankkisektorin sääntelyä on kiristetty tuntuvasti niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Kuten Sammon esittelyssä todettiin, niin Sampo kuvasi tätä nykyistä tilannetta ylisääntelyksi, missä erilaisia ohjeistuksia, direktiivejä, lakeja yms. on tuhansia sivuja. Tästä ylisääntelystä aiheutuu myös byrokratian lisääntyminen.

PSD2-direktiivi tuli EU-alueella voimaan tammikuussa 2018. PSD2:n tarkoittaa sitä, että pankkien tulee avata rajapinnat asiakkaiden tilitietoihin ja maksutapahtumiin sekä mahdollistaa maksujen teon. Näin uudet yritykset (”fintech-yritykset”) voivat tarjota asiakkaille uudenlaisia pankkipalveluita ilman, että näillä yrityksillä itsellään olisi varsinaisia tili- tai muita pankkijärjestelmiä.

Riskit

Nordea listaa toiminnan riskeiksi mm.

  • korkotason äkilliset muutokset sekä omaisuuden (osakkeet, asunnot yms) voimakkaat arvonalentumiset (markkinariski)
  • asuntomarkkinoiden ja talouden häiriö, joka johtaa asuntolainojen hoitamatta jättämisiin. Asuntojen pakkomyynnit eivät välttämättä riittäisi kattamaan otettuja luottoja, mikä johtaisi isoihin luottotappioihin. Talouden taantuma voi myös johtaa yritysten konkurssiaaltoon, mikä näkyisi siten myös yrityslainojen luottotappioina (luotto- ja vastapuoliriski).
  • kassanhallinnan epäonnistuminen tai ns. talletuspako (https://fi.wikipedia.org/wiki/Talletuspako) voi johtaa likviditeettiriskiin eli yhtiö ei pysty suoriutumaan lyhytaikaisista velvoitteistaan. Kassa olisi tyhjä, vaikka omaisuutta muuten olisi miljarditolkulla.

Myös tietovarkaudet, maksupetokset, IT-järjestelmien häirintä yms. voivat vaikuttaa merkittävästi yhtiön toimintaan ja maineeseen.

Lue myös Nordean Talousmentor-yritysanalyysi ⇒

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Mainokset