Ramirent sijoituskohteena

Päivitetty 9.11.2017. Analyysissä on huomioitu yhtiön Q3/2017 osavuosikatsaus.

Talousmentor-yritysanalyysi

Osake (9.11.2017)8,19 EURMarkkina-arvo0,89 Mrd EUR
Osinkoennuste 12 kk0,40 EUR Osinkotuotto4,9 %
Liikevaihto 2017e715 M EUR (+7,5 %)Nettotulos 2017e61 M EUR (+177 %)
PE14,5ROE20,5 %

Ramirent on suomalainen konevuokrauskonserni, joka tarjoaa mm. nostureita, nostimia, rakennuskoneita, telineitä sekä suunnittelu-, koulutus- yms. palveluita rakennusteollisuudelle… (lisää yritysesittelyssä).

RAMIRENT9.11.2017 | 8,19 EUR
18
★★★★★
Yritysriski ★★★★★
Tuloksen kehitys ★★★★★
Taseen kunto ★★★★★
Voitonjako ★★★★
Osakkeen hinta ★★★★★

Ramirent Talousmentor-arvoluku on 18/30. Kohtalaista arvolukua laskee erityisesti heikko osingon kehitys ja korkea velkaisuus.

Ramirent toimii varsin syklisellä alalla, jolloin se altistuu liikevaihdon ja tuloksen voimakkaille vaihteluille. Yhtiö on kuitenkin onnistunut tekemään voitollista tulosta, mutta tulosmarginaali on ollut viime vuosina laskussa. Tästä syystä uusi toimitusjohtaja aloitti toimintojen kannattavuusohjelman vuodelle 2017. Nyt näyttääkin siltä, että ohjelma alkaa tuottamaan tuloksia – ainakin Q3/2017 tulos oli hyvällä tasolla.

Ramirentin kannalta on hyvää se, että rakentamisen aktiviteetti on nousussa sekä Ruotsissa että Suomessa.

Osinkosijoittajalle, joka etsii kasvavaa osinkovirtaa, Ramirenttia ei voi suositella. Ei siitäkään huolimatta, että osinkotuotto on noin 5 prosentin tasolla. Perusteluina on se, että osingon kasvu on katkennut ja osingonmaksusuhde on ollut yli 100 prosentissa jo useamman vuoden ajan. Yrityksen velkataantumisaste alkaa olemaan varsin korkea, eikä taseessa ole juurikaan puskuria tuloksen heilahtelujen varalle. Näin voidaan arvioida, että osingon kehitys tulevina vuosina voi olla nihkeää.

Alkuvuosi 2017

Ramirentin Q1-Q3/2017

  • liikevaihto: 523,4 M EUR (484,7 M EUR / +8,0 %)
  • nettotulos: 45,7 M EUR (9,4 M EUR/ +486 %)

Alkuvuoden liikevaihto kasvoi noin +39 miljoonalla eurolla, ja tästä kasvusta vastasi konevuokraus noin +27,1 miljoonalla ja palvelut +10,6 miljoonalla eurolla. Loppuosa tuli kaluston myyntituotoista. Markkinatilanne oli hyvä tai jopa erinomainen kaikissa Ramirentin toimintamaissa paitsi Norjassa ja Tanskassa. Siellä liikevaihto on jäänyt viimevuotisesta.

Tulos parani selvästi liikevaihdon kasvun ja parantuneen kannattavuuden johdosta. Yhtiö aloitti kannattavuuden parantamisohjelman noin vuosi sitten ja se alkaakin tuottaa jo hedelmää. On hyvä huomata, että kannattavuusohjelma alkoi Q4/2016, joten tästä eteenpäin vertailukaudet sisältävät kannattavuusparannusohjelman hyötyjä.

Alkuvuoden 2017 vertailutulos sisältää noin -17 miljoonaa euroa vähemmän poistoja ja erilaisia arvonalentumisia yms. kuluja, joka yhdessä parantuneen liikevaihdon kanssa selittää nettotuloksen kasvua. 9 miljoonaa euroa korkeammat verot tasoittavat vuoden 2017 etumatkaa.

Suomessa kysyntä oli vahvaa, mutta merkkejä konevuokrauksen hiljenemisestä nähtiin kvartaalin aikana. Tätä samaa valitteli myös Cramo, joka totesi vielä, että kilpailutilanne Suomessa kiristyi.

Ruotsissa kysyntä pysyi vahvana ja kasvu oli voimakasta myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Sen sijaan Norjassa ja Tanskassa liikevaihdot olivat laskussa, mutta kannattavuus parani edelleen kustannustehokkuuden seurauksena.

Myös Baltiassa ja Europe Central-segmentissä konevuokrauksen markkinat jatkoivat kasvuaan rakentamisen aktiviteetin parantumisen seurauksena.

Näkymät

Ramirent arvioi, että vuonna 2017 vertailukelpoinen EBITA-liiketulos kasvaa vuoden 2016 tasolta.

  • Suomi: Vakiintuu
  • Ruotsi: Suotuisa – rakentamisen vahva suhdannetilanne
  • Tanska ja Norja: Vakaat
  • Baltia: Suotuisat – uudet projektialoitukset
  • Europe Central: Suotuisat

Tilikauden 2017 ennusteina (Talousmentor) on:

  • liikevaihto: 710 – 715 M EUR (2016: 665)
  • nettotulos: 58 – 61 M EUR (22)
  • EPS: 0,54 – 0,56 EUR (0,20)
  • PE: 14,5x – 15,3x (osakkeen hinta 8,19 euroa)
  • 12kk:n osinkoennuste: 0,40 EUR (0,40)
  • osinkotuotto: 4,9 %

Segmentit

Ramirentilla on 6 segmenttiä, jotka ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Baltia ja Europe Central (Puola, Tsekki ja Slovakia). Oheisiin taulukkoihin on koottuna segmenttien liikevaihdot ja liiketulokset.

LIIKEVAIHTO 2017e 2016 2015 2014 2013
Suomi 190 180,1 159,6 152,8 151,9
Ruotsi 255 236,7 224,0 201,0 207,3
Norja 120 117,0 120,5 135,7 153,6
Tanska 40 41,3 42,2 39,4 44,0
Baltia 40 34,4 34,0 33,9 35,5
Europe Central 70 55,7 55,4 53,2 57,3
Muut 0 0,0 0,0 -0,2 -2,3
YHTEENSÄ 715 665,2 635,7 615,8 647,3
LIIKETULOS 2017e 2016 2015 2014 2013
Suomi 24,0 22,6 19,8 19,3 24,6
Ruotsi 35,0 22,1 28,5 26,3 34,0
Norja 7,0 -1,4 4,7 12,2 19,7
Tanska 2,0 1,8 -0,1 -3,9 -4,4
Baltia 8,0 7,1 7,1 6,5 17,2
Europe Central 15,0 3,8 3,1 1,6 -3,7
Muut -4,0 -17,7 -5,2 -3,9 -5,0
YHTEENSÄ 87,0 38,3 57,9 58,1 82,4

Pohjoismaat

Suomessa ja Ruotsissa liikevaihto on kehittynyt hyvin viimeisten vuosien aikana, missä rakentamisen aktiviteetin lisääntyminen on näkynyt. Liiketulos ei ole kuitenkaan seurannut kasvanutta liikevaihtoa samalla tahdilla. Ruotsissa tähän on vaikuttanut mm. telineratkaisuliiketoimintoihin yms. liittyvät alaskirjaukset (n. 6 M EUR) vuonna 2016. Tämä huomioiden Ruotsin tilikauden 2016 liiketulos oli linjassa muiden vuosien kanssa.

Norjassa liiketoiminnan laskuun on vaikuttanut öljyn laskenut markkinahinta, mikä on näkynyt rakentamisen aktiviteetin alentumisena. Myös Norjassa oli vuonna 2016 alaskirjauksia noin 6 miljoonan euron edestä, mikä veti tuloksen pakkaselle.

Tanskassa liiketoiminta on haastavaa ja liikevaihto on pyörinyt noin 40 miljoonassa eurossa. Toimintaa on kuitenkin pystytty tehostamaan niin, että se on kääntynyt voitolliseksi.

Alkuvuoden 2017 aikana liikevaihto ja tulos kasvoivat vahvasti niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Sen sijaan liiketoiminta jatkui haastavana sekä Norjassa että Tanskassa. Tilikauden 2017 Pohjoismaiden liikevaihdon odotetaan kasvavan 605 miljoonaan euroon viime vuoden 575 miljoonasta eurosta. Liiketuloksen odotetaan kasvavan reippaasti noin 67 – 70 miljoonaan euroon (2016: 45,1 M EUR), mutta tässä on hyvä muistaa viime vuoden Ruotsin ja Norjan alaskirjaukset.

Baltia

Baltiassa sekä liikevaihto että liiketulos ovat pysyneet samalla tasolla jo vuosia – liikevaihto noin 35 miljoonassa ja liiketulos noin 7 miljoonassa eurossa. Alkuvuoden 2017 aikana liikevaihto kasvoi noin +18 prosenttia, joten se lupaa hyvää kasvua koko vuoden lukuihin.

Tilikauden 2017 ennustettu liikevaihto on noin 40 miljoonaa ja liiketulos noin 8 miljoonaa euroa.

Europe Central

Baltian tapaan Europe Central -segmentin liikevaihto ja tulos ovat edenneet vaakatasossa viime vuosien aikana. Alkuvuoden 2017 hyvän kehityksen seurauksena näyttää siltä, että koko vuoden 2017 luvut ovat ”omaa luokkaansa”. Liikevaihdon odotetaan nousevan noin 70 miljoonaan ja liiketuloksen noin 15 miljoonaan euroon.

Kannattavuuden parantaminen 2017

Ramirent aloitti toimintojen uudelleenorganisoinnin ja kannattavuuden parantamisen Q3/2016 aikana. Yhtiö listaa lyhyen aikavälin painopistealueikseen:

  • Alhaisen tulostason yksiköiden tai segmenttien uudelleenorganisoinnit
    • korjataan yksiköiden liian suuret ja jatkuvat erot tuloksissa
  • Keskittyminen ydinliiketoimintaan eli konevuokraukseen
    • vähennetään ratkaisuliiketoiminnan palveluiden kehittäminen, joissa alhaiset marginaalit
  • IT-kustannusten ja ulkoisten materiaali- ja palveluhankintojen vähentäminen
    • liiketoiminnan kehitysohjelma, joka on raskas, mutta tarjoaa vain rajalliset liiketoimintahyödyt
  • Hinnoittelun yksinkertaistaminen
    • korjataan monimutkainen ja vaikeasti hallittava hinnoittelujärjestelmä

Tuloksen kehitys

Vaisun vuoden 2014 jälkeen Ramirent on pystynyt kasvattamaan liikevaihtoaan vuosina 2015 ja 2016. Tässä rakentamisen hyvä kehitys niin Suomessa kuin Ruotsissa näkyy.

ramirent-tuloslaskelma-q32017

Kuten oheisesta kaaviosta voidaan nähdä, niin Ramirentin liikevaihto on heilahdellut 530 ja 715 miljoonan euron välimaastossa. Tuloskehitys on samalla ollut vaimeaa. Tilikaudella 2012 saatu tulos, 64 miljoonaa euroa, tuntuu kaukaiselta haaveelta nykyisen noin 20 – 40 miljoonan euron tulostasoon verrattuna. Tämä vaatisi selvää tulosparannusta nykytasoon verrattuna.

Tilikaudesta 2017 odotetaan selvästi parempaa kuin vuodesta 2016. Liikevaihdon odotetaan nousevan noin 715 miljoonaan ja nettotuloksen noin 60 miljoonaan euroon. Eli tulos alkaa lähestymään edellä mainittua ”kaukaista haavetta”.

Myös uuden toimitusjohtajan aloittamat uudistukset tähtäävät kannattavuuden parantamiseen. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten muutosohjelma näkyy esimerkiksi nettotulosmarginaalissa. Alkuvuosi 2017 lupaakin jo parempaa.

Tase

Taseessa esille nousee oman pääoman pieneneminen sekä korollisten velkojen kasvu. Oma pääoma on laskenut noin 20 prosenttia tilikaudesta 2013, vaikka yritys on tehnyt voitollista tulosta. Tämä selittyy sillä, että Ramirent on maksanut enemmän osinkoja, kuin se on nettotuloksestaan saanut.

ramirent-velkaisuus-q32017

Samaan aikaan korollisten velkojen määrä on kasvanut noin +75 prosenttia nykyiseen 370 miljoonaan euroon. Velan kasvu alkaa nyt näkymään omavaraisuusasteen laskuna alle 40 prosentin tason. Samoin nettovelkaantumisaste eli gearing on noussut yli 100 prosentin tason.

ramirent-liikearvo-q32017

Myös liikearvon määrä suhteessa nettotulokseen on varsin korkealla tasolla. 10 prosentin liikearvon alaskirjaus haukkaisi yli 15 prosenttia ennustetusta 60 miljoonan euron nettotuloksesta.

Rahavirta

Ramirentin liiketoiminnan rahavirrassa näkyy selvä tasopudotus vuonna 2014, jonka jälkeen rahavirta on jäänyt vuosien 2011 – 2013 tasoista. Sama ilmiö toistuu nettotuloksessa, kun aiempi noin 45 – 65 miljoonan euron tulostaso putosi 20 – 40 miljoonaan euroon.

ramirent-liiketoiminta-capex-rahavirta-q32017

Capex-investoinnit ovat vuorovuosina heilahdelleet 90 – 125 miljoonan euron haarukassa, kunnes vuonna 2017 investoinnit olivat 187 miljoonaa euroa. Tätä kasvua selittää kasvaneet investoinnit koneisiin ja laitteisiin, mutta oliko tässä kyse vain hetkellisestä kasvusta vaiko uudesta normaalista?

ramirent-vapaa-rahavirta-q32017

Vapaa rahavirta (FCF) valahti vuonna 2016 negatiiviseksi juurikin reippaasti kasvaneiden capex-investointien seurauksena. Vuodesta 2012 vapaa rahavirta on ollut laskutrendissä, joten uuden toimitusjohtajan aloittama tehostamisohjelma tuli tarpeeseen.

Muihin investointeihin on käytetty viimeisten vuosien (2010 – 2016) aikana noin 175 miljoonaa euroa, mikä on noin 60 prosenttia samaan aikaan kerätystä vapaasta rahavirrasta (292 M EUR).

Osinkoihin on käytetty 245 miljoonaa euroa eli noin 85 % vapaasta rahavirrasta, joten tämä selittää myös sen, miksi osinkokehitys on polkenut paikallaan useana vuotena. Yritys on joutunut ottamaan lisää korollisia velkoja, jotta laajentumisinvestoinnit ja osingot on pystytty rahoittamaan, mikä selittää taseen korollisten velkojen nousutrendin.

Osinko

Tilikauden 2015 osinko katkaisi vuodesta 2009 alkaneen lupaavan osingon nousuputken. Osingonmaksusuhde on ollut yli 100 prosenttia jo monena vuotena peräkkäin, ja kuten edellä todettiin, niin se on ollut korkea myös suhteessa vapaaseen rahavirtaan.

ramirent-osinko-q32017

Koska Ramirent maksaa osinkoa 2 kertaa vuodessa, niin oheisiin käyriin ja kirjoituksen lopun taulukoihin on korjattu osinkovuosi niin, että se vastaa osingon maksuvuotta. Aiemmin se oli asetettu vastaamaan sitä tilikautta, jolta osinkopäätös oli tehty. Eli kevään 2016 osinko oli merkitty vuodelle 2015, sillä se perustui tähän tilikauteen.

Seuraavan 12 kk:n ennustettu 0,40 euron osinko antaisi tällä kurssitasolla 4,9 prosentin osinkotuoton. Osinko maksetaan kahdessa erässä:

03/2018: 0,20 EUR (e)
09/2018: 0,20 EUR (e)

Arvostus

Tilikauden 2017 ennustetulla nettotuloksella laskettu PE on 14,5x eli osake vaikuttaa varsin edullisesti hinnoitetulta. Sen sijaan 3 ja 7 vuoden keskiarvotuloksilla lasketut PE:t ovat 19,6 – 21,8x eli hieman koholla. Tämä kertoo yhtiön suhdanneherkkyydestä.

Vastaavasti, kuten Cramon kohdalla, niin kysymys onkin se, että onko konevuokrauksen ja Ramirentin liiketoiminta ja osakkeenhinta juuri nyt petollisen hyvällä tasolla? Eli mikä on Ramirentin pitkän aikavälin tuloksentekokyky?

ramirent-roe-roi-q32017

Viime vuosien heikko tuloskehitys näkyy myös ROE- ja ROI- lukujen kehityksessä. Ne ovat noin 4 prosenttiyksikköä alhaisemmalla tasolla kuin vielä jokunen vuosi sitten. Tilikauden 2017 ennustetulla tuloksella ja taseen oikaisulla ROE ja ROI ovat nousseet takaisin omille tasoilleen.

Taulukot

Taseen 2017 lukuja ei ole oikaistu.

OSAKE 2017e 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010
Hinta (9.11.2017) 8,19 7,39 6,45 6,45 9,15 6,25 5,50 9,85
Lkm (000) 108 146 107 749 107 737 107 723 107 699 107 667 108 017 108 304
Markkina-arvo (Mrd) 0,89 0,80 0,69 0,69 0,99 0,67 0,59 1,07
TULOSLASKELMA Q4/17e Q1-Q3/17 2017e 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010
Liikevaihto 190 523 715 665 643 616 660 717 651 533
Liikevoitto 21 66 87 38 58 58 82 93 74 30
Nettotulos 15 46 61 22 39 32 54 64 45 15
Marginaali 7,9% 8,8% 8,5% 3,3% 6,1% 5,2% 8,2% 8,9% 6,9% 2,8%
EPS 0,14 0,42 0,56 0,20 0,36 0,30 0,50 0,59 0,42 0,14
TASE 2017e 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010
Käteiset varat 1 2 1 3 2 1 2 1
Liikearvo 137 138 140 140 125 134 124 93
Muut varat 752 690 630 601 632 688 675 567
Tase yhteensä 890 830 771 744 759 823 801 661
Oma pääoma 298 298 319 324 371 364 326 318
Vähemmistö 0 0 0 1 0 0 0 0
Korolliset velat 371 347 281 230 209 241 265 178
Muut vastuut 221 185 171 189 179 218 210 165
Tase yhteensä 890 830 771 744 759 823 801 661
RAHAVIRTA 2017e 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010
Liiketoiminta 190 168 136 140 182 174 177 104
Investoinnit: Capex -180 -187 -127 -89 -113 -99 -124 -50
Vapaa rahavirta (FCF) 10 -19 9 51 69 75 53 54
Investoinnit: Muut 0 -2 -16 -30 4 -21 -105 -6
Investointien jälkeen 10 -21 -7 21 73 54 -52 48
Rahoitus: Voitonjako -44 -43 -43 -40 -37 -33 -30 -19
Rahoitus: Muut 44 65 47 19 -36 -22 83 -29
Rahavarojen muutos 10 1 -3 0 0 -1 1 0
OSINKO 2017e 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010
Osinko (norm) 0,40 0,40 0,40 0,40 0,37 0,34 0,28 0,25
Osinko (lisä)
Osinko yhteensä 0,40 0,40 0,40 0,37 0,34 0,28 0,25 0,15
Osinkotuotto 4,9% 5,4% 6,2% 5,7% 3,7% 4,5% 4,5% 1,5%
Osinko/nettotulos 70,9% 195,9% 110,5% 124,6% 67,8% 47,1% 60,0% 108,3%
Osinko/FCF 432,6% -226,8% 478,8% 78,2% 53,1% 40,2% 51,0% 30,1%
TUNNUSLUKUJA 2017e 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010
PE (7v) 19,6 20,6 19,2 19,5 21,1
PE (3v) 21,8 25,7 16,7 13,9 18,1 16,3 27,4 59,3
PE 14,5 36,2 17,8 21,7 18,2 10,5 13,2 71,1
Oma pääoma/osake 2,76 2,77 2,96 3,02 3,44 3,38 3,02 2,94
P/B 2,97 2,67 2,18 2,14 2,66 1,85 1,82 3,35
ROE 20,5% 7,1% 12,1% 9,2% 14,7% 18,6% 14,0% 4,8%
ROI 13,2% 6,1% 10,0% 10,2% 13,8% 15,6% 13,6% 5,9%
Omavaraisuusaste 33,5% 35,9% 41,4% 43,7% 48,9% 44,2% 40,7% 48,1%
Gearing 124,2% 115,8% 87,8% 69,8% 55,8% 65,9% 80,7% 55,7%

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Mainokset