Sampo

Viimeksi päivitetty 10.9.2018

Vuonna 1909 perustettu Sampo oli vuoteen 1988 saakka keskinäinen vakuutusyhtiö, missä vakuutuksenottajat omistivat yhtiön. Vuonna 1988 Sampo listautui pörssiin.

Tänään Sampo on ns. holding-yhtiö, joka toimii tytäryhtiöidensä If:n, Topdanmarkin ja Mandatum Life:n kautta. Lisäksi Sammolla on yli 20 prosentin omistusosuus Nordeasta. Työntekijöitä Sammossa on noin 9 490 henkilöä (Q2/2018) ja Sammon markkina-arvo on noin 24 miljardia euroa.

Sammon hallituksen puheenjohtajana toimii Björn ”Nalle” Wahlroos (s. 1952), jonka värikkäät ulostulot saavat helposti mediakohuja aikaan. Sampoon Wahlroos tuli Mandatumin kautta vuonna 1992. Sitä ennen, vuosina 1985 – 1992, hän toimi mm. Suomen Yhdyspankissa (SYP) johtokunnan jäsenenä ja varatoimitusjohtajana. Eli hänellä on pitkä työura finanssialalta. Sammon hallituksen puheenjohtajuuden lisäksi hän toimii myös Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtajana.

Kari Stadigh (s. 1955) on vuodesta 2009 alkaen toiminut Sammon toimitusjohtajana ja konsernijohtajana. Hän tuli Sampo-konsernin palvelukseen vuonna 1996, kun Henkivakuutusyhtiö Nova yhdistyi Sampoon. Stadigh toimii Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön ja If Skadeförsäkring Holding AB (If-konsernin emoyhtiö, jonka Sampo omistaa 100 %:sti) yhtiöiden hallitusten puheenjohtajana. Lisäksi hän on Nokian hallituksen jäsen.

Kuten todettua, niin Sampo Oyj on holding-yhtiö ja se hallinnoi vakuutusliiketoimintaa harjoittavia tytäryhtiöitään.

  • If harjoittaa vahinkovakuutusliiketoimintaa, jolla on Pohjoismaissa ja Baltiassa noin 3,7 miljoonaa asiakasta.
  • Topdanmark on Tanskan toiseksi suurin vahinkovakuutusyhtiö (17 % markkinaosuus), ja sillä on myös henkivakuutustoimintaa. Yhtiöllä on noin 600 000 asiakasta.
  • Mandatum Life on finanssiyhtiö, joka tarjoaa varainhoitoa ja henkivakuutuksia, ja jolla on noin 250 000 yksityisasiakasta ja 25 000 yritysasiakasta.
  • Lisäksi Sampo on Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean merkittävä osakkeenomistaja noin 21,3 prosentin omistusosuudella.

Toimintaympäristö

Kuten jo Aflacin esittelyssä todettiin, niin vakuutusyhtiön toiminnan luonteeseen kuuluu se, että yhtiö saa vakuutusmaksuina rahaa sisään, ja maksaa sitten vahingon sattuessa vakuutuskorvauksina rahaa ulos. Mikäli vakuutusmatemaattiset laskelmat ovat kohdallaan, niin vakuutusyhtiö pystyy ottamaan noin 10 – 20 prosentin voiton sisään maksettavasta summasta. Lisäksi yhtiö saa ”ilmaista” rahaa sijoitettavakseen, sillä vahingon sattumiseen voi mennä vuosia taikka vuosikymmeniä. Tätä voi kuvitella vaikka niin, että jos kaverisi antaa 100 euroa ja pyytää joskus tulevaisuudessa 85 euroa takaisin (nykyrahassa). Näin voisit sijoittaa 85 euroa sopivan turvalliseen korkotuotteeseen ja 15 euroa vaikka osakemarkkinoille.

Juuri tällainen If:n tilanne näyttää olevan. Sen yhdistetty kulusuhde on viime vuosina ollut 85 – 92 prosentin tuntumassa. Eli sisään tulevasta 100 eurosta on toimintakulujen ja vakuutuskorvausten jälkeen on jäänyt noin 8 – 15 euroa yritykselle. Q2/2018 lopussa If:n sijoituksista (11,7 miljardia euroa) oli noin 89 prosenttia korkosijoituksissa ja loppuosa osakkeissa ja muissa sijoituksissa. Näin If toimii, kuten edellä esitettiin.

Alhainen korkotaso

Nykyinen nollakorkojen tai jopa negatiivisten korkojen aikakausi on haasteellinen Sammolle. If:n 11,7, Mandatum Life:n 6,1 ja Sampo Oyj:n 13,2 miljardin euron sijoitusomaisuudesta on yhteensä 15 – 17 miljardia euroa korkosijoituksissa. Sammon voi olla vaikea löytää vähäriskisiä mutta tuottoisia korkosijoituksia tälle rahasummalle.

Digitalisaatio

Pankki- ja vakuutusyhtiöiden digitalisaatio etenee vauhdilla ja se vaatii kaikilta toimijoilta mittavia investointeja omiin järjestelmiinsä. Isot IT-projektit voivat alentaa If:n ja Nordean tuloksentekokykyä lyhyellä aikavälillä, ja samoin osingon kasvuvauhti voi hidastua. Lisäksi IT-projektien viivästykset voivat nostaa arvioituja kustannuksia merkittävästi, joten sijoittajan tulee seurata tarkasti, miten digitalisaatiouudistukset etenevät molemmissa yhtiöissä.

Sääntely

Finanssikriisin jälkeen pankkisektorin sääntelyä on kiristetty tuntuvasti niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Sampo kuvaa tätä nykyistä tilannetta ylisääntelyksi, missä erilaisia ohjeistuksia, direktiivejä, lakeja yms. on tuhansia sivuja. Tästä ylisääntelystä aiheutuu myös byrokratian lisääntyminen.

Huonoa tästä ylisääntelystä ja korkeista pääomavaateista on se, että finanssisektorin on vaikeampaa tarjota investointilainoja sitä tarvitseville yrityksille. Tai lainan hinta eli korko ja vakuudet eivät ole lainaa hakevan yrityksen kannalta enää järkeviä – tai pankki ei edes tarjoa lainaa, koska sen riskitaso nousisi liikaa suhteessa pääomavaateisiin. Näin Euroopan keskuspankin harjoittama elvytyspolitiikka kohtaa sääntelyn takia kovaa kitkaa.

Pohjoismaiden taloudet

If, Topdanmark sekä Nordea toimivat Pohjoismaissa, joten Pohjoismaiden talouskehitys vaikuttaa Sammon tilanteeseen.

Osake ja omistajat

Sampo listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1988, ja sen nykyinen osakkeen tunnus on SAMPO. Sammon suurimpia omistajia ovat Solidium 10,1 prosentin osuudella, Varma (5,4 %) ja Björn Wahlroos (1,5 %). Lisäksi hallintarekisterin kautta Sammon isoja omistajia ovat BlackRock 6,0 prosentin ja Capital Income Builder 5,0 prosentin osuuksilla.

Lue myös Sammon Talousmentor-yritysanalyysi ⇒

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Mainokset