Sampo

Viimeksi päivitetty 11.5.2017

Vuonna 1909 perustettu Sampo oli vuoteen 1988 saakka keskinäinen vakuutusyhtiö, missä vakuutuksenottajat omistivat yhtiön. Vuonna 1988 Sampo listautui pörssiin.


sampo logo

Talousmentor-yritysanalyysi ⇒
Yrityksen sijoittajasivut
Kauppalehti


Tänään Sampo on ns. holding-yhtiö, joka toimii tytäryhtiöidensä If:n ja Mandatum Life:n kautta. Lisäksi Sammolla on yli 20 prosentin omistusosuus Nordeasta ja yli 40 prosentin omistusosuus tanskalaisesta Topdanmarkista. Työntekijöitä Sammossa on noin 6 880 henkilöä (Q1/2017) ja Sammon markkina-arvo on noin 25,5 miljardia euroa.

Sammon hallituksen puheenjohtajana toimii Björn ”Nalle” Wahlroos (s. 1952), jonka värikkäät ulostulot saavat helposti mediakohuja aikaan. Asiakkaat tuovat vain hiekkaa pankin lattioille lienee se legendaarisin möläys, minkä Nalle on aikoinaan sanonut. Sampoon Wahlroos tuli Mandatumin kautta vuonna 1992. Sitä ennen, vuosina 1985 – 1992, hän toimi mm. Suomen Yhdyspankissa (SYP) johtokunnan jäsenenä ja varatoimitusjohtajana. Eli hänellä on pitkä työura finanssialalta. Sammon hallituksen puheenjohtajuuden lisäksi hän toimii myös Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtajana.

Kari Stadigh (s. 1955) on vuodesta 2009 alkaen toiminut Sammon toimitusjohtajana ja konsernijohtajana. Hän tuli Sampo-konsernin palvelukseen vuonna 1996, kun Henkivakuutusyhtiö Nova yhdistyi Sampoon. Stadigh toimii Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön ja If Skadeförsäkring Holding AB (If-konsernin emoyhtiö, jonka Sampo omistaa 100 %:sti) yhtiöiden hallitusten puheenjohtajana. Lisäksi hän on Nordean ja Nokian hallituksen jäsen.

Kuten todettua, niin Sampo Oyj on holding-yhtiö ja se hallinnoi vakuutusliiketoimintaa harjoittavia tytäryhtiöitään. If harjoittaa vahinkovakuutusliiketoimintaa, jolla on Pohjoismaissa ja Baltiassa noin 3,7 miljoonaa asiakasta. Mandatum Life on finanssiyhtiö, joka tarjoaa varainhoitoa ja henkivakuutuksia, ja jolla on noin 250 000 yksityisasiakasta ja 25 000 yritysasiakasta. Tämän lisäksi Sampo on Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean merkittävä osakkeenomistaja noin 21,2 prosentin omistusosuudella. Sampo omistaa myös yli 40 prosenttia tanskalaisesta Topdanmarkista.

Toimintaympäristö

Kuten jo Aflacin esittelyssä todettiin, niin vakuutusyhtiön toiminnan luonteeseen kuuluu se, että yhtiö saa vakuutusmaksuina rahaa sisään, ja maksaa sitten vahingon sattuessa vakuutuskorvauksina rahaa ulos. Mikäli vakuutusmatemaattiset laskelmat ovat kohdallaan, niin vakuutusyhtiö pystyy ottamaan noin 10 – 20 prosentin voiton sisään maksettavasta summasta. Lisäksi yhtiö saa ”ilmaista” rahaa sijoitettavakseen, sillä vahingon sattumiseen voi mennä vuosia taikka vuosikymmeniä. Tätä voi kuvitella vaikka niin, että jos kaverisi antaa 100 euroa ja pyytää joskus tulevaisuudessa 85 euroa takaisin (nykyrahassa). Näin voisit sijoittaa 85 euroa sopivan turvalliseen korkotuotteeseen ja 15 euroa vaikka osakemarkkinoille.

Juuri tällainen If:n tilanne näyttää olevan. Sen yhdistetty kulusuhde on viime vuosina ollut 85 – 92 prosentin tuntumassa. Eli sisään tulevasta 100 eurosta on toimintakulujen ja vakuutuskorvausten jälkeen on jäänyt noin 8 – 15 euroa yritykselle. Tilikauden 2016 lopussa If:n sijoituksista (12 miljardia euroa) oli noin 87 prosenttia korkosijoituksissa ja loppuosa osakkeissa ja muissa sijoituksissa. Näin If toimii, kuten edellä esitettiin.

Alhainen korkotaso

Nykyinen nollakorkojen tai jopa negatiivisten korkojen aikakausi on haasteellinen Sammolle. If:n 12,2, Mandatum Life:n 6,6 ja Sampo Oyj:n 13,2 miljardin euron sijoitusomaisuudesta on yhteensä 15 – 17 miljardia euroa korkosijoituksissa. Sammon voi olla vaikea löytää vähäriskisiä mutta tuottoisia korkosijoituksia tälle rahasummalle.

Digitalisaatio

If jatkaa digitaalisten palvelujensa kehittämistä ja yhdistämistä niin, että kaikissa If:n toimintamaissa käytettäisiin yhteistä tietojärjestelmää. Myös Nordea toteuttaa ison digitalisaatiomuutoksen. Sammon tilinpäätöskertomuksen (tilikausi 2015) mukaan Nordea investoi suuria summia vuosina 2016 – 2018 omaan digitalisaatiomuutokseen. Tämä pitää kulutason korkealla aina vuoteen 2019 saakka, jonka jälkeen investointien hyödyt alkavat realisoitumaan.

Mittavat IT-projektit voivat alentaa If:n ja Nordean tuloksentekokykyä lyhyellä aikavälillä, ja samoin osingon kasvuvauhti voi hidastua. Lisäksi IT-projektien viivästykset voivat nostaa arvioituja kustannuksia merkittävästi, joten sijoittajan tulee seurata tarkasti, miten digitalisaatiouudistukset etenevät molemmissa yhtiöissä.

Sääntely

Finanssikriisin jälkeen pankkisektorin sääntelyä on kiristetty tuntuvasti niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Sampo kuvaa tätä nykyistä tilannetta ylisääntelyksi, missä erilaisia ohjeistuksia, direktiivejä, lakeja yms. on tuhansia sivuja. Tästä ylisääntelystä aiheutuu myös byrokratian lisääntyminen, mistä mm. OP-pankin asiakaskyselyt aiheuttivat kummastusta vuoden 2016 alussa.

Huonoa tästä ylisääntelystä ja korkeista pääomavaateista on se, että finanssisektorin on vaikeampaa tarjota investointilainoja sitä tarvitseville yrityksille. Tai lainan hinta eli korko ja vakuudet eivät ole lainaa hakevan yrityksen kannalta enää järkeviä – tai pankki ei edes tarjoa lainaa, koska sen riskitaso nousisi liikaa suhteessa pääomavaateisiin. Näin Euroopan keskuspankin harjoittama elvytyspolitiikka kohtaa sääntelyn takia kovaa kitkaa.

Pohjoismaiden taloudet

If, If:n osakkuusyhtiö Topdanmark sekä Nordea toimivat Pohjoismaissa, joten Pohjoismaiden talouskehitys vaikuttaa Sammon tilanteeseen.

Ruotsin BKT kasvoi yli 3 prosenttia vuonna 2015, samoin Tanskan talous pääsi hyvään kasvuun. Norjan talous kärsi vuonna 2015 öljyn hinnan laskusta. Suomessa talouskasvu on hennossa kasvussa, mutta vielä on aikaista sanoa, miten työllisyystilanne tai ostovoima kehittyy lähitulevaisuudessa.

Osake ja omistajat

Sampo listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1988, ja sen nykyinen osakkeen tunnus on SAMAS. Sammon suurimpia omistajia ovat Solidium 11,9 prosentin osuudella, Varma (6,4 %) ja Björn Wahlroos (2,1 %).

Lue myös Sammon Talousmentor-yritysanalyysi ⇒

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Advertisements