SEB

Viimeksi päivitetty 30.4.2019

Ruotsalainen SEB-pankki toimii Pohjoismaissa, Baltiassa, Saksassa ja UK:ssa. Ruotsissa ja Baltiassa tarjoaa laajalla kirjolla pankkipalveluja myös henkilöasiakkaille, mutta muissa toimintamaissa fokus on yritys- ja investointipankkitoiminnassa. SEB:llä on noin 4 miljoonaa henkilöasiakasta ja noin 400 000 yritysasiakasta. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 15 000.

SEB:n juuret ulottuvat yli 160 vuoden päähän vuoteen 1856. kun André Oscar Wallenberg perusti Stockholms Enskilda Bank:n. 8 vuotta myöhemmin Wallenberg perusti toisen pankin Skandinaviska Kreditaktiebolaget:n, jonka nimi muuttui vuonna 1939 Skandinaviska Banken:ksi. Vuonna 1972 nämä kaksi pankkia fuusioituivat ja nimeksi tuli Skandinaviska Enskilda Banken.

1990 luvun alussa Ruotsin talous ylikuumeni ja Skandinaviska Enskilda Banken koki suuria tappioita, mutta se ei kuitenkaan tarvinnut valtion tukia selviytyäkseen. Pankki vaihtoi nimensä SEB:ksi vuonna 1998. Vuosituhannen alun aikana yhtiö laajeni Saksaan ja Baltiaan.

Finanssikriisin aikoihin yhtiö joutui turvaamaan pääomiaan ja teki ison osakeannin, jolla se keräsi 15 miljardia kruunua pääomaa taseeseensa.

Wallenbergin perintö näkyy edelleen yhtiön johdossa, sillä Marcus Wallenberg toimii hallituksen puheenjohtajana. SEB:n toimitusjohtajana toimii Johan Torgeby (s. 1974), joka aloitti tehtävässään vuonna 2017. Häntä ennen toimitusjohtajana toimi Annika Falkengren 12 vuoden ajan (2005 – 2017).

Osake ja omistajat

SEB:n osake on listattuna Tukholman pörssissä ja osakkeesta on kaksi sarjaa A- ja C-sarja. Näistä A-sarja (STO: SEB-A) on laajemmin vaihdettu, joten sijoittajan tulee ensisijaisesti katsoa tämän sarjan osaketta. C-sarjan osakkeita on liikkeessä noin 1 prosenttia koko osakekannasta.

SEB:n suurin omistaja on pörssiyhtiö Investor (STO: INVE-B), joka omistaa pankista noin 20,8 prosentin osuuden. Muita isoja omistajia ovat Alecta Pension Insurance (6,8 %), Trygg-Stiftelsen (5,3 %) sekä rahastot Swedbank Robur Funds (4,3 %) ja AMF Insurance & Funds (3,7 %). Näillä 5 omistajalla on yhteensä noin 40,9 prosentin omistusosuus.

Toimintaympäristö

SEB:n toimintaympäristö vastaa hyvin paljon mm. Nordean tilannetta, josta oheiset tekstit on kopioitu ja muokattu sopimaan SEB:n tilanteeseen.

Alhainen korkotaso

Nykyinen nollakorkojen aikakausi on haasteellinen SEB:lle. Yhtiön vuotuisesta liikevaihdosta eli noin 45 miljardista kruunusta noin 45 prosenttia syntyy korkotuotoista (netto). Korkomarginaalit ovat alhaisen korkotason aikana paineessa, joten jos korot lähtevät nousuun, niin tämän olettaisi tuovan oman lisän SEB:n tuottoihin.

Taloustilanteen kohentuminen on lisännyt pääomamarkkinoiden aktiivisuutta mm. pörssilistautumisten ja lainaohjelmien osalta. Tämä on näkynyt myöskin palkkiotuottojen kasvuna.

Digitalisaatio

Monilla pankeilla on menossa useita digitalisaatiohankkeita, joilla varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. Monia manuaalisia työtehtäviä on automatisoitu ja samalla vanhoja IT-järjestelmiä on uudistettu niin, että asiakkaille voidaan tarjota uudenlaisia mobiili- yms. ratkaisuja.

SEB kertoo, että se on tehnyt ensimmäiset blockchain-teknologiaan perustuvat rahasiirrot ja tarjoaa tätä palvelua muutamalle suuryritykselle. Teknologia mahdollistaa mm. sen, että esimerkiksi tilisiirto Ruotsista USA:n tapahtuu parissa sekunnissa verrattuna aikaisempaan muutaman päivän viiveeseen.

Nordean lailla myös SEB on automatisoinut työtehtäviä ohjelmistorobottien avulla. Lisäksi yhtiö käyttää asiakasdatan analysointiin ja hyödyntämiseen tekoälyä (AI) ja koneoppimisen teknologioita.

Sääntely

Finanssikriisin jälkeen pankkisektorin sääntelyä on kiristetty tuntuvasti niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Kuten Sammon esittelyssä todettiin, niin Sampo kuvasi tätä nykyistä tilannetta ylisääntelyksi, missä erilaisia ohjeistuksia, direktiivejä, lakeja yms. on tuhansia sivuja. Tästä ylisääntelystä aiheutuu myös byrokratian lisääntyminen.

PSD2-direktiivi tuli EU-alueella voimaan tammikuussa 2018. PSD2:n tarkoittaa sitä, että pankkien tulee avata rajapinnat asiakkaiden tilitietoihin ja maksutapahtumiin sekä mahdollistaa maksujen teon. Näin uudet yritykset (”fintech-yritykset”) voivat tarjota asiakkaille uudenlaisia pankkipalveluita ilman, että näillä yrityksillä itsellään olisi varsinaisia tili- tai muita pankkijärjestelmiä.

Riskit

SEB listaa toiminnan riskeiksi mm.

  • korkotason äkilliset muutokset sekä omaisuuden (osakkeet, asunnot yms) voimakkaat arvonalentumiset (markkinariski)
  • asuntomarkkinoiden ja talouden häiriö, joka johtaa asuntolainojen hoitamatta jättämisiin. Asuntojen pakkomyynnit eivät välttämättä riittäisi kattamaan otettuja luottoja, mikä johtaisi isoihin luottotappioihin. Talouden taantuma voi myös johtaa yritysten konkurssiaaltoon, mikä näkyisi siten myös yrityslainojen luottotappioina (luotto- ja vastapuoliriski).
  • kassanhallinnan epäonnistuminen tai ns. talletuspako (https://fi.wikipedia.org/wiki/Talletuspako) voi johtaa likviditeettiriskiin eli yhtiö ei pysty suoriutumaan lyhytaikaisista velvoitteistaan. Kassa olisi tyhjä, vaikka omaisuutta muuten olisi miljarditolkulla.

Myös tietovarkaudet, maksupetokset, IT-järjestelmien häirintä yms. voivat vaikuttaa merkittävästi yhtiön toimintaan ja maineeseen.

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Mainokset