Skanska

Viimeksi päivitetty 2.10.2017

Ruotsalainen Skanska kuuluu maailman kymmenen suurimman rakennusyhtiön joukkoon. Yhtiöllä on toimintaa Pohjoismaissa, USA:ssa, UK:ssa sekä Puolassa, Tsekissä, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa. Yhtiön markkina-arvo on noin 78 miljardia SEK ja sillä on noin 41 500 työntekijää.


skanska-logo

Talousmentor-yritysanalyysi ⇒
Yrityksen sijoittajasivut ⇒


Ruotsalainen Rudolf Fredrik Berg perusti Skånska Cementgjuteriet -nimisen yhtiön vuonna 1887. Nimi muuttui nykyiseen muotoon ”Skanska” vuonna 1984. Toiminta laajeni nopeasti myös ulkomaille, mutta nykyisenlainen Skanska muotoutui 1990-luvulla. Tuolloin yhtiö jalkautui mm. Pohjoismaihin, UK:n, Puolaan ja Tsekkeihin.

Suomeen Skanska tuli jo vuonna 1917, mutta Skanska Oy perustettiin 1994. Vuonna 2016 Suomen toimintojen liikevaihto oli hieman alle 950 miljoonaa euroa ja sillä on noin 2 000 työntekijää.

Skanskan ehkä nimekkäimpiin rakennusurakoihin kuuluu mm. Juutinrauman silta, New York:n LaGuardia lentokentän laajennustyöt ja Lontoon Gherkin (30 St Mary Axe). Yhtiö on myös ollut rakentamassa Länsimetron Lauttasaaren ja Keilaniemen metroasemia.

Skanska-projekti-Gherkin
Kuva: Lontoon Gherkin https://group.skanska.com/projects/57248/30-St-Mary-Axe%2c-London

Yhtiön toimitusjohtajana toimii Johan Karlström (s. 1957), joka aloitti tehtävässään vuonna 2008. Hän tuli Skanskan palvelukseen vuonna 2001. Syksyllä 2017 Johan ilmoitti eroavansa toimitusjohtajan tehtävästä huhtikuussa 2018, mutta hän toimii yhtiön neuvonantajana vielä tammikuuhun 2019 saakka. Uuden toimitusjohtajan haku on aloitettu, mutta vielä häntä ei ole nimitetty.

Osake ja omistajat

Skanska (SKA-A ja SKA-B) listautui Tukholman pörssiin jo vuonna 1965. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa, joista B-sarja on vaihdetumpi ja siten sopii paremmin piensijoittajalle.

Yhtiön suurimpia äänivaltaisia omistajia ovat pörssiin listattu sijoitusyhtiö Industrivärden AB, jolla on 23,9 prosentin äänivalta. Muista isoja omistajia ovat Lundberg Group (12,4 %) ja Alecta (4,6 %). Muilla omistajilla on alle 2,2 prosentin äänivalta Skanskasta. Kolmen suurimman omistajan äänivalta kattaa noin 40,9 prosenttia koko yhtiön äänistä.

Toimintaympäristö

Skanskan toiminta on jakautunut 4 eri segmenttiin: rakentamispalvelut (construction), asuntojen (residental development), toimitilojen (commercial property development) ja infrastruktuurin (infrastructure development) projektikehitys.

Kullakin näillä segmentillä on omat toimintaympäristön luonteenpiirteensä.

Rakentamispalvelut

Segmentin merkittävimpiä kilpailijoita Pohjoismaissa ovat mm. NCC, PEAB, YIT+Lemminkäinen, AF Gruppen. Segmentti tuottaa noin 85 prosenttia koko yhtiön liikevaihdosta. Liiketoiminnan ajureina ja trendeinä yhtiö pitää mm.

  • Bruttokansantuotteen yleisen kehityksen, sillä rakentamisen aktiviteetti seuraa vahvasti BKT:n kehitystä.
  • Kaupungistuminen luo paineita uusien asuntojen sekä julkisen infrastruktuurin rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten laajentamiseen.

Asuntojen projektikehitys

Segmentin merkittävimpiä kilpailijoita Pohjoismaissa ovat mm. JM, NCC, PEAB ja YIT. Liiketoiminnan ajureina ja trendeinä mm.

  • Kaupungistuminen, kuten rakentamispalveluissa.
  • Kotitalouksien luottamus omaan talouteen sekä lainan saannin helppouteen lisää asuntojen kysyntää.
  • Asuntotuotanto monessa kaupungissa on jäänyt muuttoliikkeen jalkoihin ja asuntotuotanto ei vastaa kysyntää. Tämä epätasapaino nostaa asuntojen hintoja, joka puolestaan houkuttelee rakennusyhtiöitä uusien kohteiden rakentamiseen.

Toimitilojen projektikehitys

Segmentin kilpailijoita ovat suurelta osin samat nimet kuten edellä eli NCC ja YIT+Lemminkäinen. Liiketoiminnan ajureina ja trendeinä mm.

  • Talouskasvu sekä kaupungistuminen lisää modernien toimitilojen kysyntää keskeisillä paikoilla.
  • Toimistotilojen tulee olla energiatehokkaita ja muutenkin vihreitä.

Infrastruktuurin projektikehitys

Infrastruktuurihankkeet ovat nykyään rahallisesti isoja, joten niitä toteutetaan monesti ns. elinkaarihankkeina. Siinä projekti rahoitetaan kokonaan tai osittain yksityisellä rahalla, missä rahoittajat saavat yhteiskunnalta maksuja tai käyttökorvauksia. Esimerkiksi Juutinrauman sillan ylityksestä peritään maksuja.

Kuvaavaa on, että elinkaarihankkeen elinikä on monesti vuosikymmeniä, joten järjestelyiden avulla pyritään alentamaan eri osapuolien riskejä.

Lue myös Skanskan Talousmentor-yritysanalyysi ⇒

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Mainokset