Päivitetty 3.2.2018. Analyysissä on huomioitu yhtiön Q4/2017 osavuosikatsaus.

Talousmentor-yritysanalyysi

Ruotsalainen Skanska kuuluu maailman kymmenen suurimman rakennusyhtiön joukkoon. Yhtiöllä on toimintaa Pohjoismaissa, USA:ssa, UK:ssa sekä Puolassa, Tsekissä, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa… (lisää yritysesittelyssä).

SKANSKA3.2.2018 | 163,25 SEK

22 ★★★★★	Yritysriski	★★★★★
	Tuloksen kehitys	★★★★★
	Taseen kunto	★★★★★
	Voitonjako	★★★★★
	Osakkeen hinta	★★★★★

Skanskan Talousmentor-arvoluku on 22/30. Hyviä pisteitä laskee tuloskehityksen jääminen alle pisterajojen sekä kevään 2018 osingon pysyminen edellisvuoden tasolla.

Skanskan liikevaihto on kehittynyt mukavasti vuosikymmenen alun noin 120 miljardista nykyiseen noin 155 miljardiin kruunuun. Vuotuiseksi kasvuksi muutettuna tämä on noin 4,9 prosenttia. Samoin nettotulos on noussut noin 4 miljardista tilikauden 2016 noin 5,7 miljardiin kruunuun. Sen sijaan tilikauden 2017 tulos romahti 4,1 miljardiin kruunuun yhtiön tehdessä erilaisia alaskirjauksia noin -2,5 miljardin kruunun edestä.

Yhtiön tase on vahvassa kunnossa ja korollisia velkoja on suhteellisen vähän. Tästä kertoo nettovelkaantumisaste, joka on ollut noin 30 – 40 prosentissa jo pitkään. Myös oman pääoman tuottoluku (ROE) on ollut hyvällä noin 15 – 22 prosentissa viimeiset 4 vuotta. Vuoden 2017 ROE-lukua (15 %) laskee em. tulokseen vaikuttavat alaskirjaukset.

Skanska kasvaa ja tekee suhteellisen hyvää tulosta, missä rakentamisen aktiviteetin kasvu näkyy. On kuitenkin hyvä korostaa, että vuoden 2017 lopussa Norjan, mutta etenkin Ruotsin asuntojen hintatasot lähtivät laskuun. Tämä voi heijastua uusien projektien aloitusten viivästymisiin taikka asunnoista saataviin hintoihin.

Osinkosijoittajaa Skanskan osake pohdituttaa. Kevään 2018 osinko jäi edellisvuoden tasolle eli 8,25 kruunuun, mutta osinkotuotto on varsin mukavat 5,1 prosenttia (osakkeen hinta 163 SEK). Osakkeen 3 ja 7 vuoden keskiarvotuloksilla laskettu PE on tilikauden 2017 alaskirjauksista huolimatta 14,0x – 16,0x tasolla, jota voi pitää alhaisesti hinnoiteltuna.

Osake on laskenut lähes -25 prosenttia vuoden 2016 lopun noin 215 kruunusta nykyiseen 163 kruunuun. Mikä osaltaan selittää alhaisia PE-lukuja. Skanskan kohdalla eniten mietityttää vuoden 2017 alaskirjaukset sekä Ruotsin asuntohintakehitys. Myös tilauskertymä on kääntynyt laskuun tilikauden 2017 toisella puoliskolla. Ovatko nämä merkkejä suhdannehuipun saavuttamisesta?

Tilikausi 2017

Skanskan vuosi 2017

• liikevaihto: 157 877 M SEK (145 365 M SEK / +8,6 %)
• nettotulos: 4 095 M SEK (5 722 M SEK / -28,4 %)
• tilauskertymä: 188,4 Mrd SEK (Q3/2017: 194,7 Mrd SEK / -3,2 %)
• osinkoehdotus: 8,25 SEK (8,25 SEK)

Skanskan kohdalla on tärkeää huomata, että yhtiö julkaisee kahdenlaisia (virallisia IFRS-standardin mukaisia sekä Skanskan itsensä laskemia) lukuja. Tässä analyysissä käytetään raportoituja IFRS-standardin lukuja.

Raportoitu liikevaihto oli mukavassa lähes +9 prosentin nousussa. Etenkin Construction-segmentin kehitys oli vahvaa.

Mutta Construction-segmentillä oli omat isot murheensakin. Yhtiö teki vuoden 2017 aikana erilaisia alaskirjauksia yhteensä noin -2,5 miljardin kruunun edestä. Alaskirjaukset liittyivät mm. UK:n ja USA:n toimintojen rakennusprojektien viivästymisten sopimussakkoihin sekä kustannusylityksiin sekä liikearvon alentumiseen.

Tämä selittää sen, miksi raportoitu tulos laski -28 prosenttia. Lisäksi tulokseen vaikuttivat eräiden yksiköiden alisuoriutumiset. Siksi yhtiö on aloittanut tehostustoimenpiteitä, missä se aikoo mm.

• vähentää tai luopua kokonaan heikosti kannattavista yksiköistä. Työtekijämäärä laskee noin 3 000 työntekijällä ja pääsääntöisesti tämä tapahtuu Puolassa;
• jättää USA:n energia-serktorin ja siirtää fokuksen infrastruktuurikohteisiin siellä;
• sopeutua Tsekkien haastavaan markkinatilanteen

Tilauskertymä on edelleen hyvällä tasolla, vaikka se on laskussa nyt toista kvartaalia peräkkäin. Tosin Q2:n tilauskertymä oli ennätystasolla, joten ehkä lasku on vain normaalia ”värinää” tilauksissa.

Tilikauden 2017 aikana asuntotuotanto jäi noin 4 300 asuntoon (2016: 4 848), missä Q4:n nopea käänne vaikutti. Ruotsin ja Norjan asuntohintojen lasku kiihtyi vuoden loppupuolella, mikä näkyi sitten uusien kohteiden aloitusten viivästymisissä. Päätöksenteko on hidastunut ja tunnelma on odottava.

Näkymät 2018

Skanska ei antanut arvioita tilikaudesta 2018.

• Pohjoismaat: Markkinatilanne kehittyy edelleen vahvasti. Rakennusmarkkinat ovat vakaat Suomessa, mutta Ruotsissa ja Norjassa epävarmuus on lisääntynyt
• UK: Brexit tuo epävarmuutta niin kuluttajissa kuin myös yrityksissäkin. Tämä näkyy investointien varovaisuudessa ja siten yleisesti markkinatilanteessa.
• Eurooppa: Puolassa tilanne on kääntymässä parempaan suuntaan, mutta siellä tehdään uudelleenjärjestelyjä heikosti kannattavien yksiköiden suhteen
• USA: Rakentamisen markkinatilanne kehittyy vahvasti, mutta kilpailutilanne on kiristymässä

Tehostustoimenpiteistä on odotettavissa kertaluontoisia kuluja vuoden 2018 aikana.

Segmentit

Skanskan toiminta on jakautunut 4 eri segmenttiin: rakentamispalvelut (construction), asuntojen (residental development), toimitilojen (commercial property development) ja infrastruktuurin (infrastructure development) projektikehitys.

Oheisissa taulukoissa on esitettynä segmenttien liikevaihdot ja liikevoitot.

LIIKEVAIHTO	2018e	2017	2016	2015	2014
Construction	132 000	135 997	127 113	129 993	119 103
Residental Development	12 000	13 158	13 255	12 298	9 551
Commercial Property Development	12 000	11 255	10 208	8 995	10 143
Infrastructure Development	100	81	237	106	163
Muut	-2 600	-2 614	-5 448	1 657	4 365
YHTEENSÄ	153 500	157 877	145 365	153 049	143 325

LIIKEVOITTO	2018e	2017	2016	2015	2014
Construction	2 250	1 205	3 546	3 874	4 512
Residental Development	1 500	1 716	1 605	1 174	683
Commercial Property Development	2 900	2 714	2 336	1 947	1 700
Infrastructure Development	950	925	1 818	863	463
Muut	-2 100	-1 982	-2 085	-1 568	-1 949
YHTEENSÄ	5 500	4 578	7 220	6 290	5 409

Construction

Rakentamispalvelut: toimisto-, tehdas- ja asuntorakentaminen sekä julkisen sektorin hankkeet (sillat, tunnelit tiet)

Segmentti vastaa noin 85 prosenttisesti Skanskan liikevaihdosta, kun taas liikevoitosta sen osuus on noin 50 prosenttia. Siksi tämän segmentin tilikauden 2017 haasteet ja noin -2,5 miljardin kruunun alaskirjaukset olivat merkittäviä.

Segmentin tilauskertymä nousi Q2/2017 aikana ennätyslukemiin eli noin 202,2 miljardiin kruunuun. Tämä laski hieman vuoden 2017 toisella puoliskolla noin 188,4 miljardiin kruunuun, mutta oli vielä hyvällä tasolla.

Segmentin taloudellisena tavoitteena on saavuttaa yli 3,5 prosentin liikevoittomarginaali, mutta siihen se ei ole vielä päässyt. Tästä syystä yhtiön johto on aloittanut tehostustoimenpiteitä, jotta tulostavoitteisiin päästäisiin. Yhtiö aikoo mm. luopua heikosti kannattavista yksiköistä, mikä tarkoittaa noin 3 000 henkilön työsuhteen päättymistä. Lisäksi yhtiö aikoo luopua USA:n energiasektorin projekteista.

Tilikauden 2018 liikevaihdon odotetaan laskevan noin 130 – 132 miljardiin kruunuun, missä em. tehostustoimenpiteiden vaikutusta on huomioitu.

Residental Development

Asuntojen projektikehitys: asuinalueiden ja asuntojen suunnittelu sekä myynti.

Pohjoismaiden ja Euroopan asuntobuumi näkyy segmentin liikevaihdon hyvänä kasvuna parin vuoden takaisesta 9,6 miljardista nykyiseen 13,2 miljardiin kruunuun. Asuntotuotanto on samassa ajassa kasvanut noin 2 500 asunnosta noin 4 000 asuntoon.

Tilikauden 2017 aikana asuntotuotanto jäi noin 4 300 asuntoon (2016: 4 848), missä Q4:n nopea käänne vaikutti. Ruotsin ja Norjan asuntohintojen lasku kiihtyi vuoden loppupuolella, mikä näkyi sitten uusien kohteiden aloitusten viivästymisissä. Päätöksenteko on hidastunut ja tunnelma on odottava.

Tästä syystä tilikauden 2018 liikevaihtoennustetta on laskettu selvästi 12,0 miljardiin kruunuun (2017: 13,2 Mrd SEK).

Commercial Property Development

Toimitilojen projektikehitys: toimitilojen suunnittelua, kehitystä, hallintaa ja myyntiä.

Pohjoismaiden ja Euroopan talouksien piristyminen näkyy nykyaikaisten toimistotilojen kasvavana kysyntänä. Markkinanäkymät ovat edelleen hyvät kaikilla segmentin toiminta-alueilla.

Liikevaihdon ja liikevoiton tasoon vaikuttaa suurelta osin kohteiden myynnit ja niistä saatavat tuotot. Yhtiöllä on myös lähes 500 000 m2 vuokrattua toimistotilaa.

Infrastructure Development

Infrastruktuurin projektikehitys: infrakohteiden suunnittelua, kehitystä, hallintaa ja myyntiä. Myös elinkaarimallilla tuotettuja kohteita.

USA:n markkinatilanne on hyvä, joskin siellä on kilpailutilanne kiristymässä. Norjassa markkinatilanne on lupaavasti kasvamassa, mutta muualla segmentin toimintamaissa tilanne on hiljainen.

Tuloksen kehitys

Kuten aiemmin jo todettiin, niin Skanska julkaisee kahdenlaisia (virallisia IFRS-standardin mukaisia sekä Skanskan itsensä laskemia) lukuja. Tässä analyysissä käytetään raportoituja IFRS-standardin lukuja.

Skanskan liikevaihto on hyvässä nousutrendissä, sillä vuosikymmenen alun noin 122 miljardista kruunusta on noustu noin 155 miljardin kruunun tasolle. Samoin nettotulos on noussut noin 4 miljardista tilikauden 2016 noin 5,7 miljardiin kruunuun. Tässä rakentamisen aktiviteetin kasvaminen Skanskan markkina-alueilla näkyy.

Sen sijaan tilikauden 2017 tulos jäi vain 4,1 miljardiin kruunuun (2016: 5,7 Mrd SEK), sillä tulosta rasitti erilaiset alaskirjaukset noin 2,5 miljardin kruunun edestä.

Yhtiö on aloittanut tehostustoimenpiteitä, missä se aikoo mm.

• vähentää tai luopua kokonaan heikosti kannattavista yksiköistä. Työtekijämäärä laskee noin 3 000 työntekijällä ja pääsääntöisesti tämä tapahtuu Puolassa;
• jättää USA:n energia-serktorin ja siirtää fokuksen infrastruktuurikohteisiin siellä;
• sopeutua Tsekkien haastavaan markkinatilanteen

Lisäksi harmaita pilviä tuo Ruotsin ja Norjan asuntohintojen voimakas lasku, mikä on näkynyt asuntokohteiden aloitusten viivästymisinä. Nämä kaikki tuntuvat tilikauden 2018 tuloksessa, mutta niiden suuruusluokkaa on mahdoton vielä tässä vaiheessa arvioida.

Tase

Skanskan tase on vahvassa kunnossa, sillä korollisia velkoja on suhteellisen vähän koko taseeseen taikka tuloksentekokykyyn nähden. Tämä näkyy nettovelkaantumisasteen eli gearingin alhaisesta tasosta (noin 30 – 50 prosenttia).

Sen sijaan omavaraisuusaste on heikko, sillä se on noin 25 prosentissa. Tämän voi kuitenkin ajatella johtuvan yhtiön toimialan luonteesta. Rakennusurakan taseeseen merkityt erät voivat olla kahteen kertaan: toisaalta saatavissa, mutta toisaalta vastuissa. Näin taseen koko kasvaa (vaikka erät voisi ajatella kumoavansa toisensa) ja oman pääoman osuus taseen loppusummasta (=omavaraisuusaste) laskee.

Rahavirta

Tämän kirjoituksen lopun taulukoissa on esitettynä Skanskan rahavirtalaskelma.

Yhtiön liiketoiminnan rahavirrat heilahtelevat merkittävästi vuodesta toiseen riippuen siitä, millaisia projektiluovutuksia yms. on vuoden aikana ollut. Varsinaisia trendianalyysejä ei näistä luvuista kannata tehdä. Esimerkiksi vapaa rahavirta (FCF) on viime vuosien aikana ollut heikoimmillaan -2,9 miljardia ja parhaimmillaan +6,7 miljardia kruunua, kuten oheisesta kuviosta nähdään.

Osinko

Skanska on viime vuosien aikana maksanut osinkoa keskimäärin noin 70 prosenttia tuloksestaan. Osinko on myös noussut mukavasti, sillä kevään 2012 osinko 6,00 kruunua on noussut kevään 2017 8,25 kruunuun.

Kevään 2018 osinko jäi edellisvuoden tasolle eli 8,25 kruunuun, mitä voi pitää hienoisena pettymyksenä. Ehkä se omalta osaltaan antaa indikaattia yrityksen johdon varovaisuudesta tulevaa tilikautta kohden. Osinko irtoaa yhtiökokouksen 13.4.2018 jälkeisenä päivänä eli 14.4.2018 (tai maanantaina 16.4.2018).

Arvostus

Kuten todettua, niin tilikauden 2017 tulosta rasitti noin 2,5 miljardin kruunun alaskirjaukset, mikä on näkynyt myös osakkeen hinnanlaskuna. Näin PE-luku on laskenut alhaiselle tasolle 15,3x ja myös 3 ja 7 vuoden keskimääräisillä tuloksilla lasketut PE:t ovat alhaisella tasolla 14,2x ja 16,0x vastaavasti. Eli PE:llä mitattuna osake olisi houkuttelevasti hinnoiteltu.

Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että Skanska toimii varsin syklisellä toimialalla, jolloin suhdanteen huipussa tunnusluvut voivat näyttää petollisen hyviltä. Sijoittajan esittämä kysymys onkin, että miten esimerkiksi Ruotsin asuntojen hintojenlasku vaikuttaa koko toimialaan? Tai miten pitkään finanssikriisistä alkanut maailman talouksien elpyminen vielä jatkuu? Milloin seuraava laskusuhdanne tulee?

Skanskan ROE on varsin mallikkaasti ollut noin 18 – 22 prosentissa jo useamman vuoden ajan. Tuloksentekokyky on siis ollut hyvällä mallilla.

Taulukot

Taseen 2018 lukuja on korjattu loppuvuoden ennustetulla nettotuloksella (+4 400) sekä osingon maksuilla (-3 398). Korjaus on yhteensä +1 002 miljoonaa kruunua, joka on lisätty sekä käteisiin varoihin sekä omaan pääomaan.

OSAKE	2018e	2017	2016	2015	2014	2013	2012	2011
Hinta (3.2.2018)	163,25	170,00	215,10	164,80	167,90	131,40	106,20	114,00
Lkm (000)	411 905	411 905	412 174	414 446	415 286	413 427	413 529	414 568
Markkina-arvo (Mrd)	67,24	70,02	88,66	68,30	69,73	54,32	43,92	47,26

TULOSLASKELMA	Q1/18e	–	2018e	2017	2016	2015	2014	2013	2012	2011
Liikevaihto	32 500		153 500	157 877	145 365	153 049	143 325	136 589	129 350	118 734
Liikevoitto	1 500		5 500	4 578	7 220	6 290	5 409	5 560	4 018	8 413
Nettotulos	1 250		4 400	4 095	5 722	4 780	3 843	3 765	2 853	7 589
Marginaali	3,8%	–	2,9%	2,6%	3,9%	3,1%	2,7%	2,8%	2,2%	6,4%
EPS	3,03	0,00	10,68	9,94	13,88	11,53	9,25	9,11	6,90	18,31

TASE	2018e	2017	2016	2015	2014	2013	2012	2011
Käteiset varat	8 000	6 998	5 430	11 840	9 107	7 303	5 770	5 309
Liikearvo	4 554	4 554	5 270	5 256	5 276	4 849	4 882	5 021
Muut varat	97 885	97 885	95 805	80 571	78 391	75 579	77 583	72 440
Tase yhteensä	110 439	109 437	106 505	97 667	92 774	87 731	88 235	82 770
Oma pääoma	28 066	27 064	27 350	24 079	21 251	21 177	19 187	19 413
Vähemmistö	121	121	156	127	154	187	166	170
Korolliset velat	16 926	16 926	15 099	14 194	15 351	14 025	15 124	10 581
Muut vastuut	65 326	65 326	63 900	59 267	56 018	52 342	53 758	52 606
Tase yhteensä	110 439	109 437	106 505	97 667	92 774	87 731	88 235	82 770

RAHAVIRTA	2018e	2017	2016	2015	2014	2013	2012	2011
Liiketoiminta	4 000	2 846	-883	8 584	4 756	6 252	-91	245
Investoinnit: Capex	-2 000	-2 131	-2 030	-1 877	-1 588	-1 661	-2 751	-2 276
Vapaa rahavirta (FCF)	2 000	715	-2 913	6 707	3 168	4 591	-2 842	-2 031
Investoinnit: Muut	500	3 721	437	492	1 820	214	1 558	3 194
Investointien jälkeen	2 500	4 436	-2 476	7 199	4 988	4 805	-1 284	1 163
Rahoitus: Voitonjako	-3 400	-3 879	-3 874	-3 226	-2 937	-2 759	-2 741	-5 131
Rahoitus: Muut	900	1 062	-216	-1 318	-672	-479	4 613	2 693
Rahavarojen muutos	0	1 619	-6 566	2 655	1 379	1 567	588	-1 275

OSINKO	2018e	2017	2016	2015	2014	2013	2012	2011
Osinko (norm)	8,50	8,25	8,25	7,50	6,75	6,25	6,00	6,00
Osinko (lisä)
Osinko yhteensä	8,50	8,25	8,25	7,50	6,75	6,25	6,00	6,00
Osinkotuotto	5,2%	4,9%	3,8%	4,6%	4,0%	4,8%	5,6%	5,3%
Osinko/nettotulos	79,6%	83,0%	59,4%	65,0%	72,9%	68,6%	87,0%	32,8%
Osinko/FCF	175,1%	475,3%	-116,7%	46,3%	88,5%	56,3%	-87,3%	-122,5%

TUNNUSLUKUJA	2018e	2017	2016	2015	2014	2013	2012	2011
PE (7v)	16,0	15,0	19,1	15,4	16,6
PE (3v)	14,2	14,4	18,5	16,5	20,0	11,5	9,1	9,0
PE	15,3	17,1	15,5	14,3	18,1	14,4	15,4	6,2
Oma pääoma/osake	68,43	66,00	66,73	58,41	51,54	51,68	46,80	47,24
P/B	2,39	2,58	3,22	2,82	3,26	2,54	2,27	2,41
ROE	15,9%	15,0%	22,1%	21,0%	18,0%	18,5%	14,7%	37,6%
ROI	12,3%	10,6%	17,8%	16,7%	15,0%	15,9%	12,4%	30,1%
Omavaraisuusaste	25,5%	24,8%	25,8%	24,8%	23,1%	24,4%	21,9%	23,7%
Gearing	31,7%	36,5%	35,2%	9,7%	29,2%	31,5%	48,3%	26,9%

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus