Stora Enso Oyj

Viimeksi päivitetty 26.7.2017

Stora Enso syntyi, kun suomalainen Enso ja ruotsalainen Stora Kopparbergs Bergslags yhdistyivät vuonna 1998. Yhtiön historia ulottuu aina vuoteen 1288 ja Falunissa sijainneeseen kuparikaivokseen. Nykyään yhtiöllä on noin 26 600 työntekijää yli 35 maassa. Yhtiön markkina-arvo on noin 9,2 miljardia euroa.


stora-enso-logo

Talousmentor-yritysanalyysi ⇒
Yrityksen sijoittajasivut


Alkujaan ruotsalaisen Storan toimintaan kuului kaivostoiminta ja raudanjalostus sekä puuliiketoiminta. 1970-luvulla Stora keskittyi sellu-, kartonki- ja paperituotantoon ja luopui kaivos- ja metallitoiminnastaan.

Suomalaisen Enson historia ulottuu vuoteen 1872, kun Hans Gutzeit perusti ensimmäisen höyrysahan Suomeen. Vuonna 1912 Gutzeit osti Enso Träsliperi Ab:n ja yhtiöstä tuli Enso-Gutzeit. 1990-luvulle tultaessa Enso-Gutzeitista oli muotoutunut Suomen suurin metsäyhtiö.

Nykyään Stora Enso on muuntautumassa perinteisestä paperi- ja kartonkivalmistajasta uusiutuvien materiaalien yhtiöksi. Yhtiö tarjoaa erilaisia pakkaus- ja biomateriaaleja sekä puu- ja paperituotteita. Yhtiö lähtee siitä, että ”kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta”.

Stora Enson asiakaskunta koostuu mm. pakkaus- ja rakennusalojen sekä kustannus-, paino- ja paperinmyyntialojen toimijoista.

Stora Enson toimitusjohtajana toimii Karl-Henrik Sundström (s. 1960). Karl-Henrik aloitti Stora Ensossa vuonna 2012 ja toimi aluksi yhtiön talousjohtajana (CFO). Toimitusjohtajan tehtävät hän aloitti vuonna 2014. Häntä ennen toimitusjohtajana toimi Jouko Karvinen, joka toimi toimitusjohtajana 7 vuoden ajan.

Osake ja omistajat

Stora Enson osake on listattuna sekä Helsingin (STERV) että Tukholman (STE R) pörsseissä. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa: A- ja R- sarjat. Osakkeiden oikeudet ovat muuten samat, mutta A-sarjan osakkeella on yhtiökokouksessa 1 ääni, kun taas R-sarjan osakkeella on 1/10 ääni. R-sarjan osake on vaihdetumpi, joten se sopii piensijoittajalle paremmin.

Stora Enson suurin äänivaltaisin (27,3 %) omistaja on ruotsalainen sijoitusyhtiö FAM Ab. FAM:n puolestaan omistaa 3 suurinta Wallenberg:n säätiötä. Solidium:lla (Suomen valtion omistama sijoitusyhtiö) on 27,3 prosentin, KELA:lla 10,1 prosentin ja Varmalla 4,2 prosentin äänivalta Stora Ensossa. Näillä neljällä suuromistajalla on yhteensä noin 69 prosentin äänivalta yhtiössä.

Toimintaympäristö ja riskit

Yrityskauppoihin liittyy aina riski siitä, että tavoitellut hyödyt eivät toteudukaan. Tästä Stora Enso sai kokea karvaan muistutuksen (yli 3 miljardia euroa) vuonna 2007. Yhtiö oli 7 vuotta aiemmin (2000) hankkinut yhdysvaltalaisen Consolidated Papers:n noin 4,9 miljardin euron summalla. Amerikan-valloitus jäi tuolloin tekemättä ja Stora Enso myi ostamansa tehtaat noin 1,8 miljardilla eurolla vuonna 2007.

Samoin kuin UPM:llä, niin myös Stora Ensolla yhtenä toimintaympäristön muutoksena on paperisten sanomalehtien kulutuksen vähentyminen ja uutisvirran siirtyminen internettiin. UPM:n tapaan myös Stora Enso käy läpi muuntautumista perinteisestä paperiyhtiöstä kohti uusiutuvien tuotteiden toimittajaksi. Muutosprosessi on kuitenkin vielä kesken, ja yhtiö näkeekin yhtenä toiminnan riskinä se, että graafisten papereiden kysyntä laskee ennakoitua nopeammin.

Kansainvälisenä toimijana Stora Enso altistuu valuuttakurssimuutoksille. Näitä vastaan yhtiö suojautuu sopimusteknisesti kuin myös valuuttajohdannaisilla.

Viime aikoina protektionismi ja kansainvälisen kaupan esteet ovat nostaneet päätään, joten tullit yms. voivat vaikuttaa merkittävästi Stora Enso:n toimintaan ja kannattavuuteen.

Ilmastonmuutoksen odotetaan nopeuttavan metsien kasvua P-Euroopassa, mutta samalla myrskyjen, tulvien yms. määrät lisääntyvät ja ne muuttuvat tuhoisimmiksi. Lämpötilan nousu saattaa johtaa muutoksiin metsien puulajien koostumuksessa, ja muutosta voivat pahentaa hyönteisesiintymät.

Lue myös Stora Enson Talousmentor-yritysanalyysi ⇒

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Mainokset