Svenska Handelsbanken

Viimeksi päivitetty 27.10.2019

Ruotsalaisen Handelsbankenin pääasialliset toimintamaat ovat Pohjoismaiden lisäksi UK ja Hollanti. Yhtiöllä on noin 775 konttoria ja noin 12 750 työntekijää. Handelsbankenin markkina-arvo on noin 195 miljardia kruunua.

Handelsbankenin juuret ulottuvat vuoteen 1871, kun kahdeksan SEB-pankin johtajaa erosivat ja perustivat oman pankin ”Stockholms Handelsbank”. Vuonna 1919 yhtiö hankki Bank AB Södra Sverige:n ja muutti nimensä Svenska Handelsbankeniksi.

Handelsbankenin toiminnan tavoitteena on olla keskimääräistä kannattavampi pankki, kuin samalla alueella toimivat kilpailijat. Tähän se on pystynyt yhtiön mukaan viimeisten yli 45 vuoden ajan.

Pankin toimintafilosofiana on hajautettu organisaatio, mikä tarkoittaa, että päätökset tehdään lähellä asiakasta. Yhtiö pyrkii myös korkeaan asiakastyytyväisyyteen ja siinä se on onnistunut hyvin. Asiakastyytyväisyysmittauksia on tehty vuodesta 1989 alkaen ja jokaisena vuotena yhtiön asiakkaiden tyytyväisyys on ollut korkealla tasolla.

Yhtiön toimitusjohtajana toimii Carina Åkerström (s. 1962), joka aloitti tehtävässään keväällä 2019. Carina tuli pankin palvelukseen jo vuonna 1986 ja hän on toiminut pankin ylemmässä johdossa vuodesta 2008 alkaen. Häntä ennen toimitusjohtajana toimi noin 3 vuoden ajan Anders Bouvin, joka jäi eläkkeelle.

Osake ja omistajat

Handelsbanken listautui Tukholman pörssiin jo vuonna 1873. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa SHB-A ja SBH-B, joista A-sarja osakkeita on 98 prosenttia kaikista osakkeista. Näin A-osake on vaihdetumpi ja siten se sopii paremmin piensijoittajan tarpeisiin.

Yhtiön suurimpia omistajia ovat Oktogonen Foundation (10,5 % äänistä) ja Industrivärden (10,6 %).

Toimintaympäristö

Handelsbankenin toimintaympäristö vastaa hyvin paljon mm. Nordean tilannetta, josta oheiset tekstit on kopioitu ja muokattu sopimaan Handelsbankenin tilanteeseen.

Alhainen korkotaso

Nykyinen nollakorkojen aikakausi on haasteellinen Handelsbankenin. Yhtiön vuotuisesta liikevaihdosta eli noin 42 miljardista kruunusta noin 70 prosenttia syntyy korkotuotoista (netto). Korkomarginaalit ovat alhaisen korkotason aikana paineessa, joten jos korot lähtevät nousuun, niin tämän olettaisi tuovan oman lisän Handelsbankenin tuottoihin.

Digitalisaatio

Monilla pankeilla on menossa useita digitalisaatiohankkeita, joilla varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. Monia manuaalisia työtehtäviä on automatisoitu ja samalla vanhoja IT-järjestelmiä on uudistettu niin, että asiakkaille voidaan tarjota uudenlaisia mobiili- yms. ratkaisuja.

Tämä kehitystyö on näkynyt myöskin toiminnan kulujen nousuna viimeisten vuosien aikana. Toisaalta toimintojen automatisointi tarkoittaa työtehtävien vähenemistä, joten kulutason voi odottaa laskevan ”jollain aikavälillä”.

Sääntely

Finanssikriisin jälkeen pankkisektorin sääntelyä on kiristetty tuntuvasti niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Kuten Sammon esittelyssä todettiin, niin Sampo kuvasi tätä nykyistä tilannetta ylisääntelyksi, missä erilaisia ohjeistuksia, direktiivejä, lakeja yms. on tuhansia sivuja. Tästä ylisääntelystä aiheutuu myös byrokratian lisääntyminen.

PSD2-direktiivi tuli EU-alueella voimaan tammikuussa 2018. PSD2:n tarkoittaa sitä, että pankkien tulee avata rajapinnat asiakkaiden tilitietoihin ja maksutapahtumiin sekä mahdollistaa maksujen teon. Näin uudet yritykset (”fintech-yritykset”) voivat tarjota asiakkaille uudenlaisia pankkipalveluita ilman, että näillä yrityksillä itsellään olisi varsinaisia tili- tai muita pankkijärjestelmiä.

Riskit

Handelsbanken listaa toiminnan riskeiksi mm.

  • korkotason äkilliset muutokset sekä omaisuuden (osakkeet, asunnot yms) voimakkaat arvonalentumiset (markkinariski)
  • asuntomarkkinoiden ja talouden häiriö, joka johtaa asuntolainojen hoitamatta jättämisiin. Asuntojen pakkomyynnit eivät välttämättä riittäisi kattamaan otettuja luottoja, mikä johtaisi isoihin luottotappioihin. Talouden taantuma voi myös johtaa yritysten konkurssiaaltoon, mikä näkyisi siten myös yrityslainojen luottotappioina (luotto- ja vastapuoliriski).
  • kassanhallinnan epäonnistuminen tai ns. talletuspako (https://fi.wikipedia.org/wiki/Talletuspako) voi johtaa likviditeettiriskiin eli yhtiö ei pysty suoriutumaan lyhytaikaisista velvoitteistaan. Kassa olisi tyhjä, vaikka omaisuutta muuten olisi miljarditolkulla.

Myös tietovarkaudet, maksupetokset, IT-järjestelmien häirintä yms. voivat vaikuttaa merkittävästi yhtiön toimintaan ja maineeseen.

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus