Swedbank

Viimeksi päivitetty 20.7.2019

Ruotsalainen Swedbank-pankin pääasialliset toimintamaat ovat Ruotsi sekä Viro, Latvia ja Liettua. Swedbankilla on toimintaa myös muissa Pohjoismaissa sekä Kiinassa ja USA:ssa. Yhtiöllä on noin 7,3 miljoonaa henkilöasiakasta ja noin 618 000 yritysasiakasta. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 15 000.

Swedbankin juuret ulottuvat vuoteen 1820, kun Ruotsin ensimmäinen säästöpankki perustettiin Göteborgiin. Pankin toimintahistoriaan kuuluu oleellisesti maanviljelijöiden ja muiden maatalousyrittäjien palveleminen. Vuosien saatossa pankkeja yhdistyi, jotka muodostivat siten suurempia yksiköitä. Vuonna 1997 kaksi tällaista suurempaa yksikköä Sparbanken Sverige ja Föreringsbanken yhdistyivät ja muodostivat FöreningsSparbankenin.

Vuosien 1999 – 2005 aikana FöreningsSparbanken hankki omistukseensa virolaisen Hansabankin. FöreningsSparbanken oli ulkomailla toimiessaan käyttänyt nimeä Swedbank ja tämä otettiin yleisesti käyttöön pankin nimenä vuonna 2006.

Nykyään Swedbank on Ruotsin johtavia asuntoluottojen tarjoaja sekä yksityishenkilöiden talletusten ja varojen hoitaja. Tosin markkinat ovat jakautuneet varsin tasaisesti 4 suurimman pankin kesken eli Swebank, Handelsbanken, Nordea ja SEB osuus Ruotsin markkinoista on noin 70 prosenttia. Virossa yhtiö on maan suurin pankkitoimija ja Latviassa ja Liettuassa yhtiöllä on vahva edustus.

Osake ja omistajat

Swedbank:n edeltäjät Föreringsbanken ja Sparbanken Sverige listautuivat Tukholman pörssiin vuosina 1994 ja 1995. Swedbank:n pörssitunnus on SWED-A.

Yhtiön omistajakunta on instituutiovetoista ja suurin omistaja on Sparbanksgruppen 10,9 prosentin omistusosuudellaan. Muista suuria omistajia ovat Folksam (7,0 %), Alecta Pensionsförsäkring (4,8 %) ja AMF Försäkring & Fonder (4,7 %). 10 suurinta omistajaa on listattu yhtiön sivustolla: https://www.swedbank.com/investor-relations/swedbank-shares/shareholders/.

Swedbankin väliaikaisena toimitusjohtajana toimii Anders Karlsson, joka aloitti tehtävänsä maaliskuussa 2019. Häntä ennen toimitusjohtajana toimi vuosina 2016 – 2019 Birgitte Bonnesen, mutta hän joutui jättämään tehtävänsä rahanpesuskandaalien johdosta.

Birgitteä ennen toimitusjohtajana oli Michael Wolf, mutta hän joutui jättämään tehtävänsä myöskin skandaalien johdosta. Näihin liittyi mm. sisäpiirikauppoja sekä eturistiriitoja sisältäviä kiinteistökauppoja. Lisäksi yhtiön asiakas- sekä työntekijätyytyväisyys olivat laskeneet alhaiselle tasolle Wolf:n ”kovaotteisen” linjan seurauksena. https://www.euromoney.com/article/b12knpbhrgpx5k/swedbank-new-wolf-in-sheeps-clothing

Nyt viimeisten vuosien aikana Swedbankin strategiana on ollut palauttaa asiakastyytyväisyyttä.

Toimintaympäristö

Swedbankin toimintaympäristö vastaa hyvin paljon mm. Nordean tilannetta, josta oheiset tekstit on kopioitu ja muokattu sopimaan Swedbankin tilanteeseen.

Alhainen korkotaso

Nykyinen nollakorkojen aikakausi on haasteellinen Swedbankille. Yhtiön vuotuisesta liikevaihdosta eli noin 42 miljardista kruunusta noin 55 – 60 prosenttia syntyy korkotuotoista (netto). Korkomarginaalit ovat alhaisen korkotason aikana paineessa, joten jos korot lähtevät nousuun, niin tämän olettaisi tuovan oman lisän Swedbankin tuottoihin.

Digitalisaatio

Monilla pankeilla on menossa useita digitalisaatiohankkeita, joilla varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. Monia manuaalisia työtehtäviä on automatisoitu ja samalla vanhoja IT-järjestelmiä on uudistettu niin, että asiakkaille voidaan tarjota uudenlaisia mobiili- yms. ratkaisuja.

Tämä kehitystyö on näkynyt myöskin toiminnan kulujen nousuna viimeisten vuosien aikana. Toisaalta toimintojen automatisointi tarkoittaa työtehtävien vähenemistä, joten kulutason voi odottaa laskevan ”jollain aikavälillä”.

Sääntely

Finanssikriisin jälkeen pankkisektorin sääntelyä on kiristetty tuntuvasti niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Kuten Sammon esittelyssä todettiin, niin Sampo kuvasi tätä nykyistä tilannetta ylisääntelyksi, missä erilaisia ohjeistuksia, direktiivejä, lakeja yms. on tuhansia sivuja. Tästä ylisääntelystä aiheutuu myös byrokratian lisääntyminen.

PSD2-direktiivi tuli EU-alueella voimaan tammikuussa 2018. PSD2:n tarkoittaa sitä, että pankkien tulee avata rajapinnat asiakkaiden tilitietoihin ja maksutapahtumiin sekä mahdollistaa maksujen teon. Näin uudet yritykset (”fintech-yritykset”) voivat tarjota asiakkaille uudenlaisia pankkipalveluita ilman, että näillä yrityksillä itsellään olisi varsinaisia tili- tai muita pankkijärjestelmiä.

Riskit

Swedbank listaa toiminnan riskeiksi mm.

  • korkotason äkilliset muutokset sekä omaisuuden (osakkeet, asunnot yms) voimakkaat arvonalentumiset (markkinariski)
  • asuntomarkkinoiden ja talouden häiriö, joka johtaa asuntolainojen hoitamatta jättämisiin. Asuntojen pakkomyynnit eivät välttämättä riittäisi kattamaan otettuja luottoja, mikä johtaisi isoihin luottotappioihin. Talouden taantuma voi myös johtaa yritysten konkurssiaaltoon, mikä näkyisi siten myös yrityslainojen luottotappioina (luotto- ja vastapuoliriski).
  • kassanhallinnan epäonnistuminen tai ns. talletuspako (https://fi.wikipedia.org/wiki/Talletuspako) voi johtaa likviditeettiriskiin eli yhtiö ei pysty suoriutumaan lyhytaikaisista velvoitteistaan. Kassa olisi tyhjä, vaikka omaisuutta muuten olisi miljarditolkulla.

Myös tietovarkaudet, maksupetokset, IT-järjestelmien häirintä yms. voivat vaikuttaa merkittävästi yhtiön toimintaan ja maineeseen.

Rahanpesu

Helmikuussa 2018 Liettuan keskuspankki antoi Swedbankille varoituksen rahanpesun valvonnan puutteista. Danske Bank on (kesä/syksy 2018) vakavan rahanpesututkinnan kohteena Virossa, minkä johdosta yhtiön toimitusjohtaja on jo eronnut tehtävästään. Syksyllä 2018 Viron viranomaiset tekivät tarkastuksia myös muihin Virossa toimiviin pankkeihin. Sijoittajan kysymyksenä onkin se, että onko Swedbankin Viron rahapesun valvonnan prosessit paremmassa kunnossa, kuin mitä ne olivat Liettuassa?

Rahanpesuepäilyt voimistuivat vuoden 2018 edetessä ja tilanne huipentui Q1/2019 aikana. Kävi ilmi, että yhtiön kautta oli kulkenut rahaa, joka oli peräisin pakotelistoilta oleviltä henkilöiltä. Lisäksi yhtiön prosessit KYC:n (Know Your Customer, tunne asiakkaasi) kohdalla eivät olleet riittävällä tasolla. Yhtiö ei ollut myöskään tehnyt kaikista epäilyttävistä transaktioista viranomaisilmoitusta. (Swedbank pörssitiedote 25.4.2019, https://mb.cision.com/Main/67/2796214/1031449.pdf)

Juuri ennen kevään 2019 yhtiökokousta yhtiön hallitus erotti toimitusjohtaja Birgitte Bonnesenin ja noin kuukautta myöhemmin yhtiön hallituksen puheenjohtaja erosi tehtävästään.

Yhtiö päätti myös perustaa ”Anti-Financial Crime unit (AFC)”, jonka tehtävänä on luoda IT-järjestelmät sekä hankkia muut tarvittavat resurssit ja osaavat henkilöt.

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Mainokset