Technopolis sijoituskohteena

Päivitetty 15.2.2018. Analyysissä on huomioitu yhtiön Q4/2017 osavuosikatsaus.

Talousmentor-yritysanalyysi

Osake (15.2.2018)3,84 EURMarkkina-arvo0,60 Mrd EUR
Osinkoennuste 12 kk0,17 EUR Osinkotuotto4,4 %
Liikevaihto 2018e180 M EUR (+0,0 %)Nettotulos 2018e65 M EUR (-15,6 %)
PE9,3ROE9,2 %

Kiinteistöyhtiö Technopoliksella on vuokrattavaa pinta-alaa noin 700 000 m2 ja toimintaa on kuudessa eri maassa… (lisää yritysesittelyssä).

TECHNOPOLIS15.2.2018 | 3,84 EUR
20
★★★★
Yritysriski ★★★★★
Tuloksen kehitys ★★★★★
Taseen kunto ★★★★★
Voitonjako ★★★★★
Osakkeen hinta ★★★★★

Technopolis Talousmentor-arvoluku on 20/30. Hyvällä tasolla olevia arvoluvun pisteitä laskee erityisesti taseen heikko kunto. Velkaa on paljon eikä pääoman tuottoluvutkaan ole hyviä. Myös heikko osingon kehitys laskee pisteitä.

Sijoittajan tulee olla tarkkana Technopoliksen korkean velkaisuuden takia. Pahimmillaan voi käydä niinkin, että osakeanti joudutaan järjestämään pääomarakenteen tervehdyttämiseksi eikä suinkaan laajentumisia varten. Myös korkotason nousu näkyisi Technopoliksen tuloksessa varsin voimakkaasti.

Osinkosijoittajaa noin 4,4 prosentin osinkotuotto kyllä kiinnostaa, mutta yhtiön pääomavaateet voivat rajoittaa osingon tulevaa kehitystä. Ja jos osinkosijoittaja haluaa pitää suhteellisen omistuksensa ennallaan, niin silloin hänen tulee osallistua mahdollisiin tuleviin osakeanteihin. Näin yritys antaa osinkoja toisella kädellä, mutta ottaa ne takaisin toisella. Silloin todellinen osinkotuotto onkin pienempi kuin nykyinen 4,4 prosenttia.

Lisäksi osinkosijoittaja ei pidä siitä, että Technopoliksen osinko pienenee 4 – 5 vuoden välein.

Tilikausi 2017

Technopoliksen vuosi 2017

  • liikevaihto: 179,7 M EUR (172,1 M EUR / +4,4 %)
  • EPRA-tulos: 60,6 M EUR (52,6 M EUR / +15,2 %)
  • nettotulos (osakkeenomistajille): 76,5 M EUR (44,6 M EUR / +70 %)
  • EPS: 0,46 EUR (0,31 EUR)
  • voitonjakoehdotus: 0,17 EUR (0,12 EUR)

Vuoden 2017 liikevaihto kasvoi +4,4 prosenttia eli noin 7,6 miljoonaa euroa. Liikevaihtoon vaikutti positiivisesti muutokset kiinteistökannassa sekä vuokrausasteen nousu 96,1 prosenttiin (93,4 %). Vuokratuotot kasvoivatkin noin +4,7 miljoonalla eurolla.

Palveluliiketoiminta jatkoi myöskin kasvuaan ja sen liikevaihto oli 25,4 miljoonaa euroa (2016: 22,4 M EUR). Tämä vastaa nyt noin 14,1 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta.

Raportoitu nettotulos 85,2 miljoonaa euroa (2016: 50,0 M EUR), mistä osakkeenomistajien osuus oli 76,5 miljoonaa euroa (2016: 44,6 M EUR). Nettotulokseen vaikuttaa sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset, jotka vuonna 2017 olivat +28,3 miljoonaa euroa (2016: +0,2 M EUR). Kun tämän oikaisee pois, niin tulos (osakkeenomistajat) olisi ollut 48,2 miljoonaa euroa, missä kasvua edellisvuoteen +8,6 prosenttia.

Yhtiön raportoima EPS oli 0,46 euroa (0,31 EUR), minkä laskennassa on vähennetty hybridilainan verovaikutuksella oikaistut kertyneet korot. Osakkeenomistajille kuuluvasta nettotuloksesta laskettu EPS olisi ollut 0,49 euroa (2016: 0,29 EUR).

Suomessa liikevaihto oli 117,7 miljoonaa euroa. Tämä laski hieman vaikka vuokrausaste nousi 94,5 prosenttiin (2016: 90,7 %) ja keskimääräinen vuokra nousi 17,7 EUR/m2/kk (2016: 17,0 EUR). Lasku johtui kiinteistöjen myynneistä (Tampere, Lappeenranta ja Jyväskylä) ja siten vuokrattavan pinta-alan laskusta 452 000 m2 (2016: 486 500 m2),

Skandinaviassa liikevaihto kasvoi +4 miljoonalla eurolla, missä vuokrausasteen ja vuokrattavan pinta-alan nousu toi positiivisen vaikutuksen. Keskimääräinen vuokra laski selvästi ja oli 19,5 EUR/m2/kk (2016: 22,3 EUR), mihin vaikutti Göteborgin kampuksen hankinta. Siinä vuokralaisena on käytännössä yksi vuokralainen, jolla oli edullinen vuokrasopimus. Sopimus on uudistettu vuoden 2018 alussa, ja vuokraa on neuvoteltu ylöspäin (kuinka paljon? Sitä raportti ei kerro).

Baltic-Rim -segmentin liikevaihto oli 36,0 miljoonaa euroa ja se kasvoi parhaiten (+6,5 M EUR). Kasvua tuki vuokrattavan pinta-alan sekä keskimääräisen vuokran kasvu (14,9 -> 15,7 EUR/m2/kk). Vuokrausaste on edelleen erittäin korkealla 99,7 prosentissa (2016: 99,7 %).

Käyttökate laski Suomessa -2,8 miljoonaa euroa, mutta nousivat Skandinaviassa (+1,9 M EUR) ja Batlti-Rim segmentissä (+4,9 M EUR).

Voitonjakoehdotuksena on, että osinkoa jaetaan 0,09 euroa ja pääoman palautusta 0,08 euroa. Yhteensä tämä on siis 0,17 euroa (2016: 0,12 EUR) ja se irtoaisi yhtiökokouksen (20.3.2018) jälkeisenä päivänä. Maksupäivä olisi 4.4.2018.

Näkymät 2018

Technopolis arvioi, että

  • liikevaihto on vuoden 2017 tasolla (2017: 180 M EUR)
  • käyttökate on vuoden 2017 tasolla tai hieman alhaisempi (2017: 97,1 M EUR)

Segmentit

Technopoliksella on kolme liiketoimintasegmenttiä: Suomi, Baltic Rim ja Skandinavia.

Oheisiin taulukkoihin on koottuna segmenttien liikevaihdot sekä (muista Talousmentor-yritysanalyyseistä poiketen) käyttökate.

LIIKEVAIHTO 2018e 2017 2016 2015 2014
Suomi 110,0 117,7 120,5 125,0 118,6
Baltic Rim 41,0 36,0 29,5 26,8 24,9
Skandinavia 29,0 26,0 22,0 18,8 18,2
YHTEENSÄ 180,0 179,7 172,0 170,6 161,7
KÄYTTÖKATE 2018e 2017 2016 2015 2014
Suomi 57,0 61,5 64,3 69,0 62,6
Baltic Rim 24,0 21,5 16,6 14,2 13,4
Skandinavia 16,0 14,1 12,2 9,9 12,0
YHTEENSÄ 97,0 97,1 93,1 93,1 88,0

Suomi

Segmentin liikevaihto on ollut noin 120 miljoonassa eurossa jo useamman vuoden ajan. Tilikauden 2015 noin 5 miljoonaa euroa suurempi liikevaihto selittyy sopimuskorvauksesta (5,4 M EUR). Lisäksi liikevaihdon kehitykseen vaikuttaa mm. kampusten lukumäärän väheneminen, mikä näkyy vuokrattavan pinta-alan vähenemisenä.

Tilikauden 2017 liikevaihto oli 117,7 miljoonaa euroa. Tämä laski hieman vaikka vuokrausaste nousi 94,5 prosenttiin (2016: 90,7 %) ja keskimääräinen vuokra nousi 17,7 EUR/m2/kk (2016: 17,0 EUR). Lasku johtui kiinteistöjen myynneistä (Tampere, Lappeenranta ja Jyväskylä) ja siten vuokrattavan pinta-alan laskusta 452 000 m2 (2016: 486 500 m2),

Segmentin liikevaihdon odotetaan laskevan hieman vuonna 2018 yhtiön kiinteistömyynneistä (Tampere, Lappeenranta ja Jyväskylä) johtuen. Uusien kasvuhankkeiden valmistuminen tuo osaltaan positiivisen vaikutuksen.

Baltic Rim

Segmentin liikevaihto sekä käyttökate ovat hyvässä kasvussa, joihin vaikuttaa mm. Tallinnan ja Vilnan uusien kiinteistöjen valmistumiset.

Tilikauden 2017 liikevaihto oli 36,0 miljoonaa euroa ja se kasvoi segmenteistä parhaiten (+6,5 M EUR). Kasvua tuki vuokrattavan pinta-alan sekä keskimääräisen vuokran kasvu (14,9 -> 15,7 EUR/m2/kk). Vuokrausaste on edelleen erittäin korkealla 99,7 prosentissa (2016: 99,7 %).

Koska käyttöaste on lähes 100 prosenttia, niin keskimääräisen vuokran voi odottaa nousevan. Tämän johdosta vuoden 2018 liikevaihdon arvioidaan nousevan hieman.

Skandinavia

Tilikauden 2017 liikevaihto kasvoi +4 miljoonalla eurolla, missä vuokrausasteen ja vuokrattavan pinta-alan nousu toi positiivisen vaikutuksen. Keskimääräinen vuokra laski selvästi ja oli 19,5 EUR/m2/kk (2016: 22,3 EUR), mihin vaikutti Göteborgin kampuksen hankinta. Siinä vuokralaisena on käytännössä yksi vuokralainen, jolla oli edullinen vuokrasopimus. Sopimus on uudistettu vuoden 2018 alussa, ja vuokraa on neuvoteltu ylöspäin (kuinka paljon? Sitä raportti ei kerro).

Vuokrausasteen ja korkeampien vuokrien ja etenkin Göteborgin kampuksen vuokralaisen uuden korkeamman vuokran odotetaan näkyvän vuoden 2018 liikevaihdossa.

Strategia 2017 – 2020

Technopolis päivitti strategiaansa vuosille 2017 – 2020.

  • Konseptin vahvistaminen (korkeaa vuokrausaste ja korkea asiakastyytyväisyys)
  • Orgaaninen laajentuminen
  • Strategian ja investointien toteuttaminen ilman osakeanteja

Vuosien 2017 – 2020 taloudelliset tavoitteet ovat:

  • Osakekohtaisen EPRA-tuloksen kasvu 8 – 10 prosenttia vuodessa
  • ROE-tuotto (EPRA-tuloksesta laskettuna) yli 8 prosenttia
  • Osakekohtaisen EPRA-nettovarallisuusarvon kasvu vähintään 5 prosenttia vuodessa
  • Omavaraisuusaste yli 35 prosenttia
  • Vuosittain kasvava osinko, joka on 40 – 60 prosenttia operatiivisesta EPRA-tuloksesta

Tuloksen kehitys

Technopolis myi vuoden 2016 aikana yksiköitä Lappeenrannassa, Tampereella ja Oulussa, mikä vaikutti negatiivisesti liikevaihdon kehitykseen. Toisaalta Tallinnan ja Vilnan yksiköiden valmistumiset sekä Göteborg:n yksikön sisältyminen lukuihin vaikuttivat positiivisesti liikevaihtoon.

Nettotulos heilahtelee eri vuosien välillä paljonkin, mihin vaikuttaa mm. sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokset.

technopolis-tuloslaskelma-q42017

Tilikauden 2017 liikevaihto oli 180 miljoonaa euroa. Liikevaihtoon vaikutti positiivisesti vuokrattavan pinta-alan kasvu sekä vuokrausasteen nousu 96,1 prosenttiin (93,4 %). Vuokratuotot kasvoivatkin noin +4,7 miljoonalla eurolla. Palveluliiketoiminta jatkoi myöskin kasvuaan ja sen liikevaihto oli 25,4 miljoonaa euroa (2016: 22,4 M EUR). Tämä vastaa nyt noin 14,1 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta.

Yhtiö arvioi, että tilikauden 2018 liikevaihto pysyy vuoden 2017 tasolla eli noin 180 miljoonassa eurossa. Tähän vaikuttaa myydyt kiinteistöt, jota korkeammat vuokrat ja kohonneet vuokrausasteet pysty vielä kompensoimaan.

Yhtiöllä on kuitenkin käynnissä 5 orgaanista kasvuhanketta, sekä suunnitteilla uusia hankkeita. Näiden vaikutus alkaa näkymään sitten lähitulevaisuudessa.

Tase

Technopoliksella on vuodesta 2013 alkaen ollut taseessa 74,2 miljoonan euron ”oman pääoman ehtoinen laina” eli hybridilaina, joka tilinpäätöksessä esitetään omassa pääomassa. Tässä analyysissä tämä laina on siirretty korollisiin velkoihin. Näin siksi, että se käyttäytyy kuin laina. Sille maksetaan tietyn edellytyksin korkoa, ja tämä korkomaksu on pois osakkeenomistajilta. Tämän lainan korko on 7,5 % ja sillä ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa tämä laina 5 vuoden kuluttua liikkeellelaskusta eli vuodesta 2018 alkaen.

Yhtiö aikookin lunastaa lainan pois keväällä 2018.

technopolis-velkaisuus-q42017

Korkea velkaisuus nouseekin esiin Technopoliksen taseessa, sillä korollista velkaa on 940 miljoonaa euroa. Korkotason 1 prosenttiyksikön nousu tarkoittaisi hieman alle 10 miljoonan euron korkokulujen lisäystä. Nykyisestä noin 65 – 75 miljoonan nettotuloksesta se nappaisi ison osan.

Omavaraisuusaste on nousussa yli 40 prosentin tason ja samaan aikaan nettovelkaantumisaste eli gearing lähestyy 100 prosentin tasoa. Eli velkaisuuden trendi on oikeaan suuntaan.

Kovenantit

Korkea velkaisuus näkyy myös velkaehdoissa eli niin sanotuissa kovenanteissa. Näiden mukaan, jos omavaraisuusaste laskee

  • alle 33 prosenttiin, niin lainapääomia voitaisiin irtisanoa n. 54 miljoonaa euroa ja vuosittaiset korkokulut nousisivat 0,6 miljoonaa euroa
  • alle 30 prosenttiin, niin lainapääomia voitaisiin irtisanoa n. 233 miljoonaa euroa
  • alle 28 prosenttiin, niin 150 miljoonan euron jvk-lainaan liittyy kovenantti (jonka ehtoja en löytänyt analyysiä tehdessä)

Talousmentor-yritysanalyysin omavaraisuusaste oli Q4/2017 lopussa 40,2 prosenttia. Mutta tässä hybridilaina oli huomioitu lainana, kun taas Technopoliksen itsensä ilmoittama omavaraisuusaste oli 44,8 prosenttia. Yhtiön laskelmassa hybridilaina oli omaa pääomaa.

Osakeannit ja osakkeiden lukumäärät

Technopoliksen viimeisin osakeanti oli syksyllä 2016, missä osakkeiden lukumäärä kasvoi noin 15 prosenttia. Tätä ennen osakkeiden määrät kasvoivat merkittävästi vuosina 2013 (+27 %), 2012 (+13,5 %), 2010 (+10,5 %) ja 2008 (+30 %).

Eli osakeanteja näyttää olevan keskimäärin joka toinen vuosi. Tässä omistajien rahavirta on lompakosta yritykselle, eikä toisinpäin, niin kuin voisi toivoa ja olettaa!

technopolis-osakemaara-q32016

Analyysin lopun taulukoissa on huomioitu 31.12.2016 osakemäärä (n. 156,8 miljoona kpl), jonka perusteella edellisvuosien määriä on suhteutettu. Tämä suhteutus on tehty seuraaviin kenttiin:

  • Osakkeiden lukumäärä
  • Osakkeen hinta
  • Osakekohtainen osinko
  • EPS

Technopoliksen suurimmat omistajat ovat Varma ja Olofsgård Invest, jotka yhdessä omistavat yrityksestä noin 35 prosenttia. Heidän ei tarvitse maksaa saamistaan osingoista veroa, mutta piensijoittajien saamista osingoista vero menee. Miksi siis yritys maksaa ylipäätänsä osinkoa, jos keskimäärin joka toinen vuosi on jonkin sortin osakeanti? Rahaa siirrellään edestakaisin, ja välissä maksetaan veroja. Tai pääomistajat eivät maksa…

Technopoliksen uuden strategian mukaan yhtiö toteuttaa investoinnit ilman uusia osakeanteja.

Rahavirta

Technopoliksen liiketoiminnan rahavirta kasvoi vuosien 2010 – 2014 aikana mukavasti 25 miljoonasta 67 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen rahavirta on pysytellyt noin 60 – 65 miljoonassa eurossa. Tässä viime aikojen hienoisessa laskussa näkyy kampuksien myynnit, mutta on hyvä muistaa, että uusien kampuksien vaikutukset näkyvät todenteolla vuoden 2018 rahavirroissa.

technopolis-liiketoiminta-capex-rahavirta-q42017

Capex-investoinnit ovat olleet varsin maltillisia eli noin 4 – 6 miljoonaa euroa vuodessa. Sen sijaan ”Investoinnit: muut” -erä (kts. kirjoituksen lopun taulukot) sisältää sijoituskiinteistöihin tehdyt sijoitukset. Nämä ovat olleet noin 70 – 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja viimeisen 8 vuoden ajalta sijoituksiin on käytetty noin 691 miljoonaa euroa. Tämä selittää osaltaan myös sen, miksi yhtiö on joutunut turvautumaan osakeanteihin.

technopolis-vapaa-rahavirta-q42017

Vapaa rahavirta (FCF) seuraa liiketoiminnan rahavirran kehitystä ja se on ollut viime vuosina noin 55 – 60 miljoonassa eurossa. Odotuksena on kuitenkin, että vapaa rahavirta nousisi vastaavasti uusien kampuksien vaikutusten myötä.

Korollisia nettovelkoja yhtiöllä on noin 870 miljoonaa euroa, joten vapaiden rahavirtojen on hyvä jatkaa kasvuaan. Nykyisellä noin 60 miljoonan euron vapailla rahavirroilla yhtiöllä kuluisi noin 15 vuotta velkojen lyhennykseen. Näin siis, mikäli Technopoliksen vapaa rahavirta pysyisi 60 miljoonassa eurossa ja yhtiö ei enää tekisi muita investointeja eikä maksaisi osinkoa.

Osinko

Technopoliksen uutena osinkostrategiana on maksaa noin 40 – 60 prosentin osinko EPRA:n mukaisesta operatiivisesta tuloksesta. Tämä tulos ei sisällä realisoitumattomia valuuttakurssimuutoksia eikä käyvän arvon muutoksia.

technopolis-osinko-q42017

Kevään 2018 voitonjakoehdotuksena on, että osinkoa jaetaan 0,09 euroa ja pääoman palautusta 0,08 euroa. Yhteensä tämä on siis 0,17 euroa (2016: 0,12 EUR) ja se irtoaisi yhtiökokouksen (20.3.2018) jälkeisenä päivänä. Maksupäivä olisi 4.4.2018.

Tällä osakkeen hinnalla (3,84 EUR) voitonjakoehdotus antaisi noin 4,4 prosentin tuoton.

Arvostus

PE-lukujen (9,3x – 15,3x) perusteella Technopoliksen osakkeen hinta on edullisen tuntuinen. Mutta kiinteistöyhtiönä PE-luku ei ole kovin käyttökelpoinen mittari. Näin siksi, että tuloslaskelma sisältää laskennallisia kiinteistöjen käypien arvojen muutoksia. Esimerkiksi vuonna 2017 ne olivat 28,3 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna ne olivat vain 0,2 miljoonaa euroa.

Lisäksi yhtiön uutena strategiana on tehdä investointeja ilman uusia osakeanteja, mikä antanee varmuutta siihen, ettei sijoittajan omistusosuus laimene yllättäen.

Technopoliksen PB-luku on alle 1,0 tason, mikä periaatteessa tarkoittaisi sitä, että sijoittaja voisi ostaa euron kolikoita 84 sentillä (PB = 0,84). Mutta, koska yhtiön PB-luku on ollut noin 0,70 – 0,85 välimaastossa jo kohta vuosikymmenen, niin mitään nopeaa korjausta tähän tasoon ei voine odottaa.

technopolis-roe-roi-q42017

Pääoman tuottoluvut ovat alle 10 prosentin tasolla, vaikka yhtiön velkaisuus eli velkavipu on korkealla tasolla. Pääomat tuottavat siis heikosti – ellei taseessa ole sellaisia eriä, joiden todellinen arvo on korkeampi kuin kirjanpitoarvo?

Taulukot

Taseen 2018 lukuja on oikaistu loppuvuoden ennustetulla nettotuloksella (+65) sekä osingonmaksuilla (-27). Oikaisu on yhteensä +38 miljoonaa euroa ja se on tehty taseen käteiset varat ja oma pääoma eriin.

Huom! Taulukon nettotulokset ovat ”osakkeenomistajille kuuluva osuus tuloksesta”, mistä on siis siivottu pois vähemmistön osuus.

OSAKE 2018e 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
Hinta (15.2.2018) 3,84 4,18 3,13 3,25 3,22 3,79 2,96 2,51
Lkm (000) 156 873 156 873 156 846 120 392 121 902 122 115 96 192 84 767
Markkina-arvo (Mrd) 0,60 0,66 0,49 0,39 0,39 0,46 0,28 0,21
TULOSLASKELMA Q1/18e 2018e 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
Liikevaihto 45 180 180 172 171 162 126 107 93
Liikevoitto 25 100 121 89 89 43 44 48 72
Nettotulos 17 65 77 45 45 -12 29 26 47
Marginaali 37,8% 36,1% 42,8% 26,2% 26,3% -7,4% 23,0% 24,3% 50,5%
EPS 0,11 0,00 0,41 0,49 0,29 0,37 -0,10 0,24 0,27 0,55
TASE 2018e 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
Käteiset varat 110 72 128 39 28 54 16 13
Liikearvo 0 0 0 0 0 0 0
Muut varat 1 648 1 648 1 697 1 523 1 475 1 506 1 067 950
Tase yhteensä 1 758 1 720 1 825 1 562 1 503 1 560 1 083 963
Oma pääoma 675 637 619 457 442 495 373 330
Vähemmistö 54 54 60 80 60 55 16 13
Korolliset velat 940 940 1 034 986 959 969 637 574
Muut vastuut 89 89 112 39 42 41 57 46
Tase yhteensä 1 758 1 720 1 825 1 562 1 503 1 560 1 083 963
RAHAVIRTA 2018e 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
Liiketoiminta 70 74 60 64 67 45 39 30
Investoinnit: Capex -2 -1 -4 -3 -11 -4 -8 -4
Vapaa rahavirta (FCF) 68 73 56 61 56 41 31 26
Investoinnit: Muut 0 16 -72 -66 -49 -176 -109 -98
Investointien jälkeen 68 89 -16 -5 7 -135 -78 -72
Rahoitus: Voitonjako -27 -20 104 -24 -9 85 47 -10
Rahoitus: Muut -75 -126 -1 42 -20 89 34 89
Rahavarojen muutos -34 -57 87 13 -22 39 3 7
OSINKO 2018e 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
Osinko (norm) 0,190 0,170 0,120 0,148 0,131 0,087 0,157 0,148
Osinko (lisä)
Osinko yhteensä 0,190 0,170 0,120 0,148 0,131 0,087 0,157 0,148
Osinkotuotto 4,9% 4,1% 3,8% 4,6% 4,1% 2,3% 5,3% 5,9%
Osinko/nettotulos 45,9% 34,6% 41,8% 39,6% -133,1% 36,6% 58,1% 26,7%
Osinko/FCF 43,8% 36,5% 33,6% 29,2% 28,5% 25,9% 48,7% 48,3%
TUNNUSLUKUJA 2018e 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
PE (7v) 15,3 17,9 16,9 18,1 22,5
PE (3v) 9,7 11,8 18,9 18,9 27,4 13,6 8,9 10,1
PE 9,3 8,5 10,9 8,7 16,0 11,0 4,5
Oma pääoma/osake 4,65 4,40 4,33 4,46 4,12 4,50 4,04 4,05
P/B 0,83 0,95 0,72 0,73 0,78 0,84 0,73 0,62
ROE 9,2% 11,2% 7,4% 8,7% -2,3% 6,2% 7,1% 14,5%
ROI 6,1% 7,2% 5,5% 6,0% 2,9% 3,5% 4,9% 8,5%
Omavaraisuusaste 41,5% 40,2% 37,2% 34,4% 33,4% 35,3% 35,9% 35,6%
Gearing 113,9% 125,6% 133,4% 176,4% 185,5% 166,4% 159,6% 163,6%

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Mainokset