UPM Oyj

Viimeksi päivitetty 25.4.2017

UPM syntyi, kun Yhtyneet Paperitehtaat (United Paper Mills) ja Kymmene yhdistyivät vuonna 1995. Yhtiön historia ulottuu 1870-luvulle, kun ensimmäiset sahat ja paperitehtaat aloittivat toimintaansa. Nykyään yhtiöllä on noin 19 300 työntekijää, joista Suomessa työskentelee noin 7 350 henkilöä.


upm-logo

Talousmentor-yritysanalyysi ⇒
Yrityksen sijoittajasivut


Perinteinen paperiyhtiö on muuntautunut nykyaikaiseksi bio- ja metsäteollisuuden toimijaksi, joka toimii kuudella liiketoiminta-alueella. Perinteisen paperi-, sellu- ja sahatoiminnan lisäksi yhtiö tuottaa mm. biopolttoaineita, tarramateriaaleja, vaneri- ja viilutuotteita.

UPM:n toimitusjohtajana toimii Jussi Pesonen (s. 1960), ja hän aloitti tehtävässään vuonna 2004. Hän on myös yhtiön hallituksen jäsen. Pesonen on ollut UPM:n palveluksessa vuodesta 1987.

Osake ja omistajat

UPM:n osake listattiin pörssiin vuonna 1996 ja sen osakkeen tunnus on UPM. Yhtiöllä on vain yksi osakesarja.

Yhtiön omistusjakauma on varsin pirstaloitunutta, sillä suurimmat omistajat ovat Ilmarinen (1,5 %) ja Varma (1,1 %). Muilla omistajilla on alle prosentin omistusosuudet.

On kuitenkin hyvä huomata, että peräti 67,5 prosenttia UPM:n omistuksessa on hallintarekisterissä, joten yhtiöllä voi hyvinkin olla isoja ulkomaalaisia omistajia. Liputusilmoitusten perusteella ainakin JPMorgan Chase & Co, Norges Bank ja BlackRock omistavat tai ovat omistaneet vuoden 2016 aikana UPM:stä yli 5 prosentin osuuden.

Toimintaympäristö ja riskit

Paperisten sanomalehtien kulutus on vähentynyt uutisvirran siirryttyä internettiin. Muutos on ollut varsin nopeaa ja UPM aloittikin muuntautumisprosessin vajaa 10 vuotta sitten. Muutosprosessi on kuitenkin vielä kesken, ja yhtiö näkeekin yhtenä toiminnan riskinä se, että graafisten papereiden kysyntä laskee ennakoitua nopeammin.

Kansainvälisenä toimijana UPM altistuu valuuttakurssimuutoksille. Näitä vastaan yhtiö suojautuu sopimusteknisesti kuin myös valuuttajohdannaisilla.

Viime aikoina protektionismi ja kansainvälisen kaupan esteet ovat nostaneet päätään, joten tullit yms. voivat vaikuttaa merkittävästi UPM:n toimintaan ja kannattavuuteen.

UPM:llä on omistusosuus Olkiluoto 3 -ydinvoimalassa, jonka käyttöönoton viivästymiset voivat näkyä suurempina kuluina (tarve lisätä pääomaa) tai mahdollisten tulevien tuottojen vähenemisenä (vaihtoehtoiskustannus).

UPM:ää uhkaa Suomessa lakkoilu joko suoraan tai välillisesti. Esimerkiksi AKT:n lakot voivat viivästyttää UPM:n tilausten toimituksia ja siten vaikuttaa yhtiön asiakassuhteisiin ja toiminnan kannattavuuteen. Lisäksi se voi vaikuttaa uusien investointien kohdistumisena pois Suomesta (esim. Ruotsiin).

UPM listaa seuraavia megatrendejä, jotka tuovat samalla sekä mahdollisuuksia että uhkia yhtiön toiminnalle.

Väestönkasvu, kaupungistuminen ja väestörakenteen muutos: Energian kysynnän odotetaan kasvavan entisestään tulevaisuudessa samalla, kun siirrytään yhä puhtaampien energiamuotojen käyttöön. Lisäksi uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käytön odotetaan lisääntyvän.

Digitalisaatio: Verkkokaupan odotetaan lisääntyvät entisestään, jolloin tarra- ja pakkausmateriaalien kysynnän odotetaan kasvavan vastaavasti.

Ilmastonmuutos: Ilmastonmuutoksen odotetaan nopeuttavan metsien kasvua P-Euroopassa, mutta samalla myrskyjen, tulvien yms. määrät lisääntyvät ja ne muuttuvat tuhoisimmiksi.

Lue myös UPM:n Talousmentor-yritysanalyysi ⇒

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Advertisements