Yara International sijoituskohteena

Päivitetty 12.2.2018. Analyysissä on huomioitu yhtiön Q4/2017 osavuosikatsaus.

Talousmentor-yritysanalyysi

Osake (12.2.2018)346,20 NOKMarkkina-arvo94,6 Mrd NOK
Osinkoennuste 12 kk6,50 NOK Osinkotuotto1,9 %
Liikevaihto 2018e96 500 M NOK (+2,9 %)Nettotulos 2018e4 200 M NOK (+6,4 %)
PE22,5ROE5,3 %

Yara valmistaa typpituotteita, joista tärkein on typpilannoitteet, mutta myös kuivajää, nitraatti, ammoniakki sekä urea kuuluvat yhtiön tuotteisiin… (lisää yritysesittelyssä).

YARA INTERNATIONAL12.2.2018 | 346,20 NOK
20
★★★★
Yritysriski ★★★★★
Tuloksen kehitys ★★★★★
Taseen kunto ★★★★
Voitonjako ★★★★★
Osakkeen hinta ★★★★★

Yara:n Talousmentor-arvoluku on 20/30. Hyviä arvoluvun pisteitä laskee liikevaihdon ja tuloksen heikko kehittyminen viime vuosien aikana, joka näkyy myös pääoman tuoton pisteissä. Myös vuosien 2016 ja 2017 osinkojen leikkaamiset laskevat pisteitä.

Yaran nettotulos on laskenut kaksi vuotta peräjälkeen. Vuonna 2015 nettotulos oli 8,1 miljardia NOK, kun tilikauden 2017 tulos oli vain 3,9 miljardia NOK. Myös liikevaihto on laskenut samassa ajassa noin 112 miljardista nykyiseen 93,8 miljardiin NOK. Tätä voidaan pitää huolestuttavana kehityksenä.

Yhtiön velkaantuminen on nousussa, mutta vielä se on hyvin hallussa. Sekä omavaraisuusaste (60 %) että gearing (25 %) ovat hyvällä tasolla.

Tilikauden 2018 ennustetun nettotuloksella ja nykyisellä osakkeen hinnalla (346,20 NOK) PE on noussut 22,5x. Vielä joitakin vuosia sitten Yaran PE:t liikkuivat noin 10x – 14x tuntumassa. Näin osakkeen hinnan voi sanoa olevan arvokkaasti hinnoiteltu.

Osinkosijoittajaa tilikauden 2016 ja 2017 osingon varsin raju leikkaaminen (15 NOK -> 10 NOK -> 6,50 NOK) mietityttää. Tuloskunnon lasku sekä vapaiden rahavirtojen kääntyminen jopa negatiiviseksi selittää tätä osingon kehitystä.

Lisäksi yhtiö noudattaa määrittelemäänsä osinkostrategiaa, missä osinko on 40 – 45 prosenttia nettotuloksesta. Osinkoleikkaus oli jo kolmas lähihistorian aikana. Siksi Yara ei sovi sijoittajalle, joka etsii sijoituskohdetta, jonka osinko nousee vuodesta toiseen.

Tilikausi 2017

Yaran vuosi 2017

  • liikevaihto: 93 812 M NOK (97 170 M NOK / -3,5 %)
  • nettotulos (osakkeenomistajille): 3 948 M NOK (6 360 M NOK / -38 %)
  • EPS: 14,45 NOK (23,25 NOK)
  • osinkoehdotus: 6,50 NOK (10,00 NOK)

Yaran vuosi 2017 oli vaikea, mikä näkyy liikevaihdon laskuna, mutta etenkin nettotuloksen lähes -40 prosentin laskuna.

Markkinoilla on tällä hetkellä ylitarjontaa sekä ureasta että muista typpituotteista. Tämän takia Yara on kohdistanut toimenpiteitä toimintojen kehittämiseen sekä investointeja premium-luokan lannoitteisiin ja teollisiin sovelluksiin. Näiden toimenpiteiden odotetaan tuovan noin 6 NOK/osake parannuksen tulokseen vuoteen 2020 mennessä.

Osakkeenomistajille kuuluva nettotulos laski -2,4 miljardia NOK. Tähän vaikutti mm. seuraavat erät (muutos vuoteen 2016 nähden)

  • -2,2 Mrd NOK energian (maakaasu) hinnan nousu
  • -2,0 Mrd NOK ”special items”, missä merkittävin ero oli vuoden 2016 lukuihin sisältyvä C02-liiketoiminnan myyntivoitto (1,3 Mrd NOK)
  • -0,7 Mrd NOK kiinteiden sekä tehokkuusohjelman kulujen nousut
  • +0,6 Mrd NOK osuus osakkuustuotoista (”equity-accounted investees”)
  • +0,9 Mrd NOK rahoituskulujen lasku ja valuuttakurssien tuoma hyöty
  • +1,2 Mrd NOK pienemmät verot

Perusliiketoiminnan kannalta merkittävimmät heikkoudet olivat maakaasun hintojen nousu, lannoitemarkkinoiden heikkous ja näin alhaiset marginaalit.

Osinko

Viimeisen 4 vuoden aikana Yaran osingot ovat olleet suuremmat kuin vapaan rahavirran määrä. Vapaa rahavirta on sitä rahaa, mitä voidaan käyttää laajentumisinvestointeihin, osinkoihin tai korollisten velkojen lyhentämiseen.

Tämä osaltaan selittää sen, miksi osinkoehdotus jäi vain 6,50 NOK, mikä merkitsee osingon laskua jo toista vuotta peräjälkeen. Osinko irtoaa yhtiökokouksen (8.5.2018) jälkeisenä päivänä.

Näkymät 2018

Yara odottaa, että kaasun hinnat pysyvät korkealla tasolla myös Q1/2018 ja Q2/2018 ajan.

Pidemmän ajan näkymistään Yara toteaa, että 4 viimeistä vuotta ruoan tuotanto on ylittänyt sen kulutuksen. Näin viljelijöiden ei ole kannattanut käyttää suuria summia lannoitteisiin, kun lisääntyvästä tuotannosta ei ole panostuksiin nähden hyötyä. Nyt odotettavissa on, että vihdoin kaudella 2018 kulutus ylittäisi tuotannon, jolloin lannoitteiden kysynnänkin odotettaisiin kääntyvät hienoiseen nousuun. Viljan hinta on kuitenkin vielä ollut varsin alhaisella tasolla, joten hintojen tulee ensin toipua, ennen kuin lannoitekysynnän voi odottaa kasvavan.

Yhtiö muuttaa raportointivaluutan kruunuista dollareiksi 1.1.2018 alkaen. Yhtiö julkistaa vertailutiedot aiemmilta vuosilta ennen Q1/2018 raportin julkaisua.

Segmentit

Yaralla on 3 segmenttiä ja oheisissa taulukoissa on esitettynä segmenttien liikevaihdot ja liikevoitot.

LIIKEVAIHTO 2018e 2017 2016 2015 2014
Crop Nutrition 72 500 71 311 72 677 80 198 71 494
Industrial 16 000 15 219 16 074 17 233 14 928
Production 8 000 7 341 8 472 14 383 8 874
Muut 0 -59 -52 82 46
YHTEENSÄ 96 500 93 812 97 171 111 896 95 342
LIIKEVOITTO 2018e 2017 2016 2015 2014
Crop Nutrition 2 600 2 505 4 118 4 973 4 488
Industrial 1 250 959 2 742 1 174 973
Production 1 000 683 1 597 8 842 5 856
Muut -100 -370 314 -886 -1 011
YHTEENSÄ 4 750 3 777 8 771 14 103 10 306

Crop nutrition

Crop nutrition -segmentti tuottaa ja markkinoi erilaisia lannoitemineraaleja ja -ratkaisuja. Sillä on tuotanto- tai myyntitoimintaa 54 maassa.

Segmentin hyvä liikevaihdon kehitys kääntyi rajusti laskuun tilikaudella 2016. Sama laskutrendi jatkui vielä tilikaudella 2017 – vaikkakin paljon loivempana. Tässä lannoitteiden hintojen lasku näkyy selvästi.

Liikevaihdon laskun myötä myös liikevoitto on lähtenyt voimakkaaseen laskuun, niin että vuoden 2017 liikevoitto jäi 2,5 miljardiin NOK (2016: 4,1 Mrd NOK).

Industrial

Industrial-segmentti valmistaa ja myy mm. typpikemikaaleja, ammoniakista tehtyjä valmisteita, eläinrehua, räjähteitä, ympäristöteknologiatuotteita sekä teollisuuskaasuja.

Industrial-segmentin liikevaihdon kehitys on lähes identtinen Crop Nutrition -segmentin kehityksen kanssa. Liikevaihto lähti laskuun vuoden 2015 huipusta ja lasku jatkui edelleen tilikaudella 2017.

Tilikauden 2017 liikevoitto jäi 0,96 miljardiin NOK, kun edellisvuonna se oli 2,7 miljardia NOK. Tätä suurta eroa selittää vuonna 2016 liiketoimintojen myynneistä saadut 1,3 miljardin NOK:n tuotot.

Production

Production-segmentti sisältää tuotantotehtaita, jotka valmistavat mm. ammoniakkia, lannoitteita, ureaa jne. Production-segmentin strategiana on toimia yhteistyössä monien muiden alan toimijoiden kanssa.

On hyvä huomata, että Production-segmentin vuosittaiset liikevaihdon ja liikevoiton vaihtelut ovat voimakkaita. Segmentin liikevoittotaso riippuu suoraan mm. ammoniakin, urean, nitraattien maailmanmarkkinahintojen muutoksista.

Myös tämän segmentin liikevaihto ja tulos on ollut selvässä laskussa vuodesta 2015. Tilikauden 2017 liikevaihto jäi 7,3 miljardiin NOK (2016: 7,3 Mrd NOK) ja liiketulos romahti 0,7 miljardiin NOK (1,6 Mrd NOK). Pari vuotta sitten liikevoitto oli 8,8 miljardia NOK.

Tuloksen kehitys

Yaran liikevaihdon hyvä kehitys katkesi tilikaudella 2016 liikevaihdon kääntyessä laskuun. Tilikauden 2017 liikevaihto jäi 93,8 miljardiin NOK (2016: 97,2 Mrd NOK). Myös nettotulos on selvässä laskussa, sillä tilikauden 2017 tulos oli vain 3,9 miljardia NOK. Vuosikymmenen alussa nettotulos oli 10 – 12 miljardissa NOK, mistä voi nyt vain haaveilla.

yara-tuloslaskelma-q42017

Nettotuloksessa näkyy jo aiemmin mainittu seikka siitä, että viimeisen neljän vuoden ajan ruoan tuotanto on ollut korkeammalla kuin sen kysyntä. Tämä on vähentänyt lannoitteiden kysyntää yleisesti.

Tilikauden 2018 lukujen voi odottaa olevan edellisvuosien tasolla, sillä energian hinta on edelleen nousussa eikä lannoitemarkkinoilla näytä tapahtuvan merkittävää hintojen tai kysynnän nousua.

Tehokkuusohjelma: Yara on käynnistänyt tehokkuusohjelman, jonka hyötyjä on alkuvaiheessa löydetty noin 500 miljoonan USD eli noin 4,4 miljardia NOK (1 USD = 8,3720 NOK). Tästä ohjelmasta on tähän mennessä saatu noin 240 miljoonan USD hyödyt. Ohjelma etenee siis aikataulua edellä.

Tase

Liikearvon määrä on hienoisessa kasvussa, mutta sen suhteellinen osuus (noin 6 %) koko taseesta ei ole merkittävästi muuttunut. Tulosraportti ei sisältänyt tilikauden 2017 liikearvon määrää, joten tässä on käytetty vuoden 2016 liikearvoa.

yara-velkaisuus-q42017

Samoin korollisten velkojen määrä on nousussa ja oli vuoden 2017 lopussa noin 23,8 miljardia NOK. Tämä ei juurikaan ole vaikuttanut velkaantumisen tunnuslukuihin. Nettovelkaantumisaste eli gearing on ollut alle 20 prosentin viimeisen 7 vuoden ajan. Samoin omavaraisuusaste on ollut yli 60 prosenttia.

Velkaantumisen nopea nousu on kuitenkin huolestuttavaa, ja sijoittajan tulee pitää silmällä velkojen kehitystä tulevaisuudessa.

Velkojen noususta huolimatta voidaan todeta, että Yaran tase on varsin hyvässä kunnossa, mikä antaa hyvää selkänojaa, kun tuloskunto juuri nyt yskähteleekin.

Rahavirta

Yaran liiketoiminnan rahavirta on noussut vuoden 2010 noin 7,1 miljardista vuoden 2016 noin 14,1 miljardiin NOK ja viimeisen 5 vuoden aikana se on ollut keskimäärin noin 12,6 miljardia NOK.

Tilikauden 2017 liiketoiminnan rahavirta jäi selvästi edellisvuosien tasosta ja oli 6,5 miljardia NOK. Suurin selittävä tekijä rahavirran laskussa oli käyttöpääoman noin -4,8 miljardin NOK:n muutos verrattuna vuoteen 2016. Käyttöpääoma koostuu myyntisaatavista, varastotasoista sekä ostomaksuista. Näiden määrät heilahtelevat päivästä toiseen yrityksen normaalin liiketoiminnan mukaisesti, joten siinä mielessä tästä käyttöpääoman muutoksesta ei tarvitse suoralta kädeltä olla huolissaan.

yara-liiketoiminta-capex-rahavirta-q42017

Capex-investoinnit ovat nousseet voimakkaasti vuosikymmenen alun noin 3 miljardista viime vuoden noin 10 miljardiin NOK. Tässä näkyy aiemmin mainitut investoinnit premium-luokan lannoitteisiin sekä teollisiin sovelluksiin.

yara-vapaa-rahavirta-q42017

Kohonneiden capex-investointien seurauksena vapaa rahavirta (FCF) on ollut pitkään keskimäärin noin 5 miljardia NOK. Ja trendi näyttäisi luisua alaspäin. Pohdittavaksi jääkin se, että onko tämä normaali vapaan rahavirran taso, vai hämääkö kohonneet capex-kustannukset tässä?

Tilikauden 2017 vapaa rahavirta kääntyi selvästi negatiiviseksi, jota selittää em. käyttöpääoman noin -4,8 miljardin muutos. Mutta, vaikka tämän muutoksen oikaisee pois, niin vapaa rahavirta olisi jäänyt vain noin +0,2 miljardin NOK:n tasolle.

Viimeisen 4 vuoden aikana vapaa rahavirta on ollut alhaisemmalla tasolla kuin ulos maksetut osingot ovat olleet. Tämä osaltaan selittää sitä, miksi osinkoja on leikattu nyt 2 vuotta peräkkäin.

Osinko

Yara määrittelee osinkotavoitteekseen sen, että se maksaa noin 40 – 45 prosenttia nettotuloksestaan osinkoina ja omien osakkeiden ostoina. Tilikausilla 2016 ja 2017 osingot laskivat ensin 15 -> 10 ja sitten 10 -> 6,50 NOK. Tämä palautti osingonmaksusuhteen yhtiön määrittelemälle tavoitetasolle.

Kuten rahavirta-kappaleessa jo todettiin, niin vapaat rahavirrat ovat jääneet osinkojen maksuista, joten tätä aukkoa on jouduttu täydentämään velanotolla. Ja velka on kasvanut viimeisen 4 vuoden aikana 10,2 miljardista noin 23,8 miljardiin NOK.

yara-osinko-q42017

Kevään 2018 osinko oli siis 6,50 NOK, joka antaisi tällä osakkeen hinnalla (346,20 NOK) vain noin 1,9 prosentin osinkotuoton. Osinko irtoaa yhtiökokouksen (8.5.2018) jälkeisenä päivänä.

Arvostus

Yaran osakkeen PE-luku tilikauden 2018 ennustetulla tuloksella nousi 22,5x, joka indikoisi korkeasti hinnoiteltua osaketta. Syklisenä yhtiönä katse kannattaa kuitenkin pitää 3 ja 7 -vuoden keskimääräisillä tuloksilla lasketuissa PE:ssä (PE3 ja PE7), jotka ovat 14,2 – 19,6x. Nämä luvut pitäisivät osaketta alhaisesti hinnoiteltuna.

Omaa pääomaa yhtiöllä on noin 294 NOK per osake (huomioiden taseen oikaisu), joten P/B-luku on 1,2. Koska Yara ei ole mikään kriisiyhtiö, niin tämän tasoinen arvostus mietityttää. Tuloksentekokyvylle eli noin 15 NOK:n EPS:lle ei anneta juurikaan painoarvoa.

Näitä tuloslukuja tarkastellessa on kuitenkin hyvä tiedostaa, että yhtiön liikevaihto ja tulos ovat laskussa. Lisäksi osinkoa on leikattu parina vuotena peräkkäin, ja osinkotuotto on laskenut noin 2 prosentin tasolle.

yara-roe-roi-q42017

ROE ja ROI -tunnusluvut laskivat heikon tilikauden jäljiltä alle 10 prosentin tason. Osaltaan pääoman tuottojen laskutrendin takana on oman pääoman kasvu, joka toimii tunnuslukuja laskettaessa jakajana.

Taulukot

Taseen 2018 lukuja on oikaistu loppuvuoden ennustetulla nettotuloksella (+4 200) sekä osingonmaksulla (-1 776). Oikaisu on yhteensä +2 424 miljoonaa kruunua, joka on huomioitu sekä käteiset varat että oma pääoma erissä.

OSAKE 2018e 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
Hinta (12.2.2018) 346,20 376,70 340,20 383,00 334,00 261,00 273,79 240,00
Lkm (000) 273 218 273 218 273 499 275 114 276 385 278 647 282 822 287 321
Markkina-arvo (Mrd) 94,59 102,92 93,04 105,37 92,31 72,73 77,43 68,96
TULOSLASKELMA Q1/18e 2018e 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
Liikevaihto 21 100 96 500 93 812 97 170 111 897 95 343 85 052 84 509 80 352
Liikevoitto 775 4 750 3 777 8 771 14 104 10 305 7 791 11 159 13 240
Nettotulos 600 4 200 3 948 6 360 8 083 7 625 5 748 10 522 12 066
Marginaali 2,8% 4,4% 4,2% 6,5% 7,2% 8,0% 6,8% 12,5% 15,0%
EPS 2,20 0,00 15,37 14,45 23,25 29,38 27,59 20,63 37,20 41,99
TASE 2018e 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
Käteiset varat 6 880 4 456 3 751 3 220 3 591 6 819 9 941 5 868
Liikearvo 7 001 7 001 7 001 7 016 6 894 5 233 4 678 4 189
Muut varat 117 789 117 789 109 753 108 627 101 147 76 928 66 630 63 843
Tase yhteensä 131 670 129 246 120 505 118 863 111 632 88 980 81 249 73 900
Oma pääoma 77 964 75 540 74 444 73 890 63 765 54 267 48 246 44 623
Vähemmistö 2 290 2 290 2 326 1 837 4 196 2 152 1 745 157
Korolliset velat 23 840 23 840 16 555 11 571 15 414 10 198 10 355 11 407
Muut vastuut 27 576 27 576 27 180 31 565 28 257 22 363 20 903 17 713
Tase yhteensä 131 670 129 246 120 505 118 863 111 632 88 980 81 249 73 900
RAHAVIRTA 2018e 2 017 2 016 2 015 2 014 2 013 2012 2011
Liiketoiminta 9 000 6 478 14 084 14 631 8 607 12 174 13 233 7 363
Investoinnit: Capex -10 000 -11 030 -10 027 -9 631 -7 020 -4 425 -3 569 -2 865
Vapaa rahavirta (FCF) -1 000 -4 552 4 057 5 000 1 587 7 749 9 664 4 498
Investoinnit: Muut -200 -75 -577 2 743 -2 680 -5 089 -386 3 296
Investointien jälkeen -1 200 -4 627 3 480 7 743 -1 093 2 660 9 278 7 794
Rahoitus: Voitonjako -1 800 -2 682 -4 126 -6 843 -3 049 -4 657 -3 258 -2 460
Rahoitus: Muut 3 000 8 062 1 137 -1 461 662 -1 287 -1 792 -2 373
Rahavarojen muutos 0 753 491 -561 -3 480 -3 284 4 228 2 961
OSINKO 2018e 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
Osinko (norm) 6,50 6,50 10,00 15,00 13,00 10,00 13,00 7,00
Osinko (lisä)
Osinko yhteensä 6,50 6,50 10,00 15,00 13,00 10,00 13,00 7,00
Osinkotuotto 1,9% 1,7% 2,9% 3,9% 3,9% 3,8% 4,7% 2,9%
Osinko/nettotulos 42,3% 45,0% 43,0% 51,1% 47,1% 48,5% 34,9% 16,7%
Osinko/FCF -177,6% -39,0% 67,4% 82,5% 226,4% 36,0% 38,0% 44,7%
TUNNUSLUKUJA 2018e 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
PE (7v) 14,2 13,3 11,0 13,0 11,4
PE (3v) 19,6 16,8 12,6 14,7 11,6 7,7 7,4 8,4
PE 22,5 26,1 14,6 13,0 12,1 12,7 7,4 5,7
Oma pääoma/osake 293,74 284,86 280,70 275,26 245,89 202,47 176,76 155,85
P/B 1,18 1,32 1,21 1,39 1,36 1,29 1,55 1,54
ROE 5,3% 5,1% 8,3% 11,3% 12,3% 10,8% 22,2% 30,1%
ROI 4,6% 3,9% 9,7% 16,5% 13,7% 12,3% 19,2% 25,3%
Omavaraisuusaste 61,0% 60,2% 63,7% 63,7% 60,9% 63,4% 61,5% 60,6%
Gearing 21,1% 24,9% 16,7% 11,0% 17,4% 6,0% 0,8% 12,4%

TÄRKEÄÄ: Vastuunrajaus

Mainokset